perjantai 16. toukokuuta 2014

Nukkekaappi

Tove Jansson: Nukkekaappi
(Dockskåpet, 1978)
WSOY 2008 (5. painos), 168s.
Suom. Eila Pennanen

Lueskelin Nukkekaappia osin yhtä aikaa Toven matkassa -kirjan kanssa. Se lukutapa toimi erittäin hyvin, sillä tuntui kuin kirjat olisivat keskustelleet keskenään.

Nukkekaappi koostuu kahdestatoista novellista, joista minua kiehtoivat eniten niminovelli Nukkekaappi, Sarjakuvanpiirtäjä sekä Suuri matka. Jokainen näistä novelleista on selkeästi saanut innoituksensa Toven omista kokemuksista ja siksi ne tuntuivat erityisen kutkuttavilta. Kuinka paljon mukana on totta, missä määrin keksittyä?

Niminovellissa verhoilijana työskentelevä Alexander innostuu rakentamaan nukkekaappia. Hän uppoutuu touhuun niin täydellisesti, että hän samalla sulkee kämppäkaverinsa Erikin lähes täysin ulos omasta maailmastaan. Kun nukkekaappiprojektiin mukaan tulee erityisesti sähkötöistä vastaava Boy, Erikin kärsivällisyys loppuu täysin.

Sarjakuvanpiirtäjä kertoo siitä, kuinka lehtitalo tarvitsee kiireesti uuden sarjakuvataiteilijan entisen lopetettua työnsä äkillisesti. Varastossa ei ole valmiita sarjakuvia kuin minimaalisen vähäksi aikaa, joten töitä riittää. Uusi sarjakuvavastaava ei tahdo saada edeltäjäänsä mielestään, vaan häntä vaivaa tämän katoaminen. Miksi hän lopetti työnsä? Mitä hänelle tapahtui?

Suuri matka taas kertoo ystävyksistä Elenasta ja Rosasta, jotka ovat jo vuosia suunnitelleet yhteistä matkaa. Rosa huolehtii ikääntyvästä äidistään, eikä yksikään matka ole vielä toteutunut. Elena väsyy ainaisiin suunnitteluihin ja pettymyksiin, ystävänsä päättämättömyyteen.

Pidin novellikokoelmasta paljon. Ainoastaan Lokomotiivi oli minulle hiukan liian sekava, mutta sekavuus saattaa selittyä omalla huonolla olotilalla, joka lukiessa vaivasi muutenkin. Tämän painoksen fontti- ja marginaalivalinnat eivät ole hajataittoisen näön lemppareita, sillä tumma, korkea ja kapea teksti pienillä rivinväleillä ja marginaaleilla hyppelehti välillä vähän turhankin vilkkaasti.

4 kommenttia:

  1. Näitä Toven aikuisille suunnattuja kirjoja pitäisikin lukea enemmän. Jospa kesällä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, Suosittelen kesälukemiseksi! :)

      Poista
  2. Tämä oli kyllä aika erikoinen novellikirja. Yllätyin kovasti tarinoista, jotka olivat aika outoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, Minusta Lokomotiivia lukuun ottamatta kaikki novellit olivat hyviä ja osassa oli jänniä käänteitä. :) Haluaisinkin lukea uudelleen Kuuntelija-kokoelman, josta en ensilukemalla pitänyt.

      Poista