tiistai 22. joulukuuta 2015

Älyttömät joululahjat -haaste

Vuoden pimeimpänä päivänä, kuumeen kalisuttaessa hampaita on mitä oivallisin hetki heittäytyä villiksi lahjatoiveiden suhteen. Sain haasteen sekä Elinalta että Suketukselta, kiitän molempia. :)

Tänä vuonna en varsinaisesti kirjoittanut joulupukille, mutta kiinnitin jääkaapin oveen pari vihjekuvaa tontuille vinkiksi. Tosin kuulin eilen, että mitään niistä en tule saamaan, joten ehkä nekin toiveet olivat älyttömiä…


Tätä ekaa toivetta ei lasketa, koska se ei ole yhtään älytön: toivon, että kaikki pöpöt ymmärtäisivät lähteä viettämään joulua ihan keskenänsä ja jättäisivät ihmiset rauhaan.


1. Viime aikoina olen huomannut kaipaavani tanssi-iltaa. Haluaisin löytää sellaisen tanssipaikan, jossa soitettaisiin vain (minun mielestäni) hyvää musiikkia eikä ollenkaan pikatahtista teknoa, jonka rytmistä ei ehdi saada selkoa ennen kuin biisi loppuu. Yhdessä tietyn kaveriporukan kesken sitten tanssittaisiin juuri niin vapautuneesti ja typerännäköisesti kuin onnelliset ihmiset tanssivat. Seuraavana aamuna jalkoja särkisi, mutta päätä ei yhtään. Tietysti toive sisältää myös mahdollisuuden nukkua aamulla juuri niin pitkään kuin nukuttaa.

2. Näinä maailmanaikoina on ihan älytöntä toivoa työpaikkaa, mutta toivon silti. Unelmatyö on jotain ihan muuta kuin mihin olen kouluttautunut, mutta motivaatio opiskella vaikka kokonaan uusi tutkinto on reilun yhdeksän kotiäitivuoden jälkeen todella korkealla. Luonnollisesti uudenlainen arki myös hirvittää. Emme ole tarvinneet herätyskelloakaan kuin muutaman kerran lasten syntymän jälkeen, mutta unelmatapauksessa siihenkin kapineeseen pitäisi tottua.

3. Maailman rauhaa ja inhimillisyyttä ovat toivoneet jo niin monet, että kumma on jos ei Joulupukki sitä toivetta toteuta. Siksi röyhkeästi toivon itselleni mielenrauhaa. Haluaisin olla hötkyilemätön ja turhasta stressaamaton, sellainen edes useimmiten zen. Haluaisin osata suhtautua elämän epämiellyttäviinkin yllätyksiin kuten Pekka Ruuska eräässä laulussaan laulaa "Ei meistä huomisen taakaksi ottajaa, se mitä tulee se tulla saa." Mutta se osa minusta, missä zenin pitäisi asua, on täytetty suuriäänisellä paniikilla ja worst case scenario -automaatilla. Että jos nyt sen zenin edes saisin, niin voisin suhtautua tyynesti jopa siihen tanssi-illan puutteeseen.

Toivotan mieluisaa joulua kaikille teille!
Ja jos jollakin on älyttömän lahjat listaamatta, niin vielä ehtii - tästä saa avoimen haasteen kuka tahansa halukas! :)

Nyt lähden taas lääkitsemään itseäni.

6 kommenttia:

  1. Toivottavasti kaikki toiveesi toteutuvat, etenkin työpaikka ja mielenrauha. Tanssi-ilta olisi takuulla hauska!

    Hyvää joulunaikaa, Maija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, Tanssimisesta huolehdin heti jouluaattona tulkitsemalla satunnaisia biisejä keskellä olohuonetta. Lasten mielestä se oli noloa, minusta vapauttavaa :D

      Poista
  2. Mainioita toiveita, toivon, että pukki toteuttaa ne kaikki! :) Tuo ensimmäinen toiveesi varsinkin on sellainen, että lisään mielelläni omallekin listalleni. Pöpötöntö ja rauhallista joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kia, Joulu sujui kyllä rauhallisesti, vaikka edelleen röhisen kuin pieni possu. Vielä ei ole pukki toiveita toteuttanut, mutta ehkä ensi jouluun mennessä edes osan ;)

      Poista
  3. Tanssi-ilta juuri kuvaamillasi mausteilla tekisi terää kenelle vaan, mutta perheenäidille se on ehkä näistä toiveistasi mahdottomin. Työpaikan tulet saamaan ennemmin tai myöhemmin ja sen mukana kajahtaa myös rutkasti zeniä elämään. Niin ainakin kävi minulle, kun kahden vuoden kotiäitiyden myötä palasin töihin. Pää on välillä niin täynnä, että sitä huomaa vain kulkevansa virran mukana eikä stressaakaan enää mistään. Ehkä elämän tarkoitus on zeninsä saavuttaminen.

    Hyvää joulua, Maija! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, No nyt odotan työllistymistä entistä innokkaammin, jos sitä myötä en ehtisi stressata joka ikistä asiaa. :)

      Poista