perjantai 26. elokuuta 2016

Kalamiehet

Chigozie Obioma: Kalamiehet
(The Fishermen, 2015)
Atena 2016, 329s.
Suom. Heli Naski



Ikenna, Boja, Obembe ja Ben ovat kuusilapsisen perheen neljä vanhinta lasta. Pojat ovat aina olleet läheisiä toisilleen ja yhdessä he päättävät lähteä kalastamaankin läheiselle joelle, vaikka joki onkin kiellettyä aluetta. Onget ja saalis pidetään visusti piilossa äidiltä, sillä kiinnijääminen tietäisi varmasti vähintään kovaa läksytystä. Eräänä päivänä pojat törmäävät kotimatkalla Abuluun, paikalliseen kylähulluun, joka ennustaa yhden veljistä surmaavan toisen. Tämä ennustus iskee kiilan veljesten väliin ja aiheuttaa piinaavan hitaasti mutta vääjäämättömästi käynnistyvän kauheiden tapahtumien vyöryn.

Kalamiehet on niitä kirjoja, jotka iskevät lukijalta ilmat pihalle. En osannut varautua tarinan hirvittäviin käänteisiin, sietämättömään voimattomuuden tunteeseen, epätoivoon ja ahdistukseen. Tämä tarina ei varmasti unohdu, enkä ihmettele teoksen Booker-ehdokkuutta tippaakaan.

Chigozie Obioman kerronta Heli Naskin upeana käännöksenä on hillittyä ja tunnelmaltaan latautunutta. Luin tätä aluksi verkkaiseen tahtiin, nautiskellen tekstin omintakeisesta tyylistä. Mitä lähemmäksi loppua pääsin, sitä kiivaammin piti lukea: tunnelma muuttuu kuin huomaamatta, eikä jätä rauhaan.

Suosittelen Kalamiehiä etenkin niille, jotka haluavat nauttia kauniista kielestä eivätkä kavahda rankkoja tarinoita.

8 kommenttia:

  1. Enks mä sitä sanonu :D :D :D että tää on mahtava. Toivon, että porukat löytää Obioman

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, Kyllä! Sanoit! Ja Elegia myös!
      Mutta että _näin_ mahtava!

      Aion kiertää kaikki Kalamies-jutut vielä uudestaan, mutta vielä en pysty. Jestas, miten väkevä kirja.

      Poista
  2. Voi jee, mahtavaa kuulla että tämä kolahti sinuunkin! Olen suoraan sanottuna jännittyneenä seurannut sivusta, miten Kalamiehet on otettu vastaan. Niin elävä kirja, että sen maisemat ja henkilöt elävät mielessäni vieläkin yhtä kirkkaina kuin heti lukemisen jälkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, tämä oli kyllä niiiiiin huikea, etten meinaa kestää. Pidin valtavasti siitäkin, miten sulavasti kirjassa käytettiin useampaa kieltä. Suomennokseenkin olisi siis jätetty englantia ja sitä paikallista kieltä, jonka nimeä en enää muista.

      Kalamiehet on kyllä ehdottomasti niitä kirjoja, jotka jättävät pysyvän jäljen.

      Poista
  3. Ihana miten tämä on saanut nyt paljon näin positiivista blogihuomiota. :) Oma kirjani odottaa vielä pinossa vuoroaan, mutta ylipäätään tekee kovin hyvää, että muukin kuin länsimainen kirjallisuus nousee välillä isoksi jutuksi. Toivottavasti se tekee sen myös kirjablogimaailman ulkopuolellakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laura, Minäkin toivon tälle näkyvyyttä ja menestystä. Toivottavasti sinäkin nautit tästä!

      Poista
  4. Kalamiehet kuuluu minulla vuoden tähtikymmenikköön. Nerokkaasti kirjoitettu romaani! Toivottavasti Obiomaa saadaan suomeksi jatkossakin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, Kyllä! Minullekin tämä on ollut ehdottomasti yksi vuoden parhaista kirjoista.

      Poista