Mustat morsiamet

Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet

Otava 1998, 288s.

On olemassa kirjailijoita, joita blogimaailmassa kehutaan melkeinpä kuorossa. Sirpa Kähkönen on yksi näistä. Nyt kun olen lukenut Kuopio-sarjan ensimmäisen osan, en voi muuta kuin yhtyä kehujiin: tämä oli harvinaisen hyvä kirja. En ole pitkiin aikoihin ahminut kirjaa tällaisella vauhdilla: lykännyt nukkumaanmenoa lukeakseni vielä ainakin yhden luvun, avannut kirjan jokaisen tilaisuuden tullen saadakseni tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kirjan henkilöt tulevat läheisiksi nopeasti, heidän puolestaan toivoo ja pelkää kuin kenen tahansa tärkeän ihmisen.

Juonta en lähde kuvaamaan, mutta Villasukka kirjahyllyssä osasi sen tehdä niin hyvin, että kurkatkaa sieltä. Minä tyydyn vain myhäilemään tyytyväisenä upean lukukokemuksen jäljiltä. Kieli oli soljuvaa, vaikka Kupion murre ei minulle tutuinta mahdollista olekaan. Kähkönen on taitava kertoja, jonka kirjojen pariin haluan mahdollisimman pian uudestaan.