Sivut

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Yösirkus

Erin Morgenstern: Yösirkus
(The Night Circus, 2011)
Basam Books 2012, 400s.
Suom. Hanna Toivonen

En enää muista, kuinka kiinnostuin Yösirkuksesta ensimmäisen kerran, mutta kauan olen sen lukemisesta haaveillut. Kertomus ilmoittamatta ilmaantuvasta, ainoastaan yöaikaan auki olevasta sirkuksesta ja eräästä pelistä, jonka säännöistä edes sen pelaajilla ei ole tarkkaa tietoa on kutkuttava ja hienosti kerrottu.

Yösirkuksen lukemisesta on jo sen verran pitkä aika, että ensivaikutelmat ovat jo päässeet haalistumaan. Pidin tästä paljon, lumouduin ja nautin. Mutta nyt en ole varma, ihastuinko oikeastaan tarinaan itsessään vai ainoastaan mielettömän hienosti ja todentuntuisesti kuvattuun sirkukseen. Minusta nimittäin tuntuu, että tarina eteni omaan makuuni liian verkkaisesti. En myöskään ole järin ihastunut preesensin käyttöön kirjallisuudessa ja kun tässäkin välillä hypättiin ajassa eteen ja taakse, niin minulla oli hankaluuksia hahmottaa mihin kohtaa aikajanaa mikäkin kohtaus kuuluu. Ja vaikka suomennos oli pääosin todella hyvä, ne muutamat "hänen punaiset hiukset" -kohdat särähtivät korvaani (vai silmääni?) pahasti.

Siltikin muistelen lukukokemusta hymyssä suin ja suurella lämmöllä, sillä näin omaperäisiin tarinoihin törmää vain harvoin.

7 kommenttia:

  1. Kiva kansi! Sirkusteema kiinnostaa, vaikka jostain syystä käytännössä suurin osa sirkuskirjoista sitten kuitenkin jättää minut kylmäksi... pistän nimen kuitenkin korvan taakse, jotain kiinnostavaa tässä on.

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa mielenkiintoiselta, ja varsinkin tuo, että sirkus ilmaantuu ilmoittamatta ja on auki vain yöaikaan, herättää heti lukuhimot!:)

    VastaaPoista
  3. "Hänen punaiset hiukset", hyi hiivatti. *hrrrh*

    Mutta siis: ihan mahtavaa, että nostit kirjan esille juuri nyt! :D Tässä on vieläkin auki muutama päivä sitten kirjan brittiläisen kustantamon sivu, jossa mainostetaan tätä nimenomaista opusta e-kirjana. Osuin kohdalle sattumalta ja luulin että kyseessä on joku uutuus. Vain on se jo ehditty kääntää...

    Kuulostaa arvostelusi perusteella lupaavalta. Joskus tosiaan käy niin, että miljöö onnistuu erityisen hyvin... joskus hahmojakin paremmin. Itse asiassa Vettä elefanteille oli ainakin meikäläiselle vähän sellainen lukukokemus: hahmot ehkä aivan päähenkilöä lukuun ottamatta vaikuttivat aika samantekeviltä ja yksiulotteisilta, mutta miljöön vetävyys ja värikkyys saivat jatkamaan.

    VastaaPoista
  4. Elma Ilona, en ole itse kovin montaa sirkuskirjaa lukenut, mutta tämä nousi kyllä suosikiksi siinä genressä. Sirkusta kuvataan mielettömän hienosti, niin että lukija tuntee todella olevansa paikalla.

    Sonja, Suosittelen! Olen kovasti toivonut näkeväni unia Yösirkuksesta, mutta ikävä kyllä Nukkumatti ei ole kuullut toiveitani. Hereillä ollessa kyllä huomaan ajoittain palaavani sirkukseen :)

    Maukka, Onhan tämä melkein uutuus vielä englanniksikin, kun on julkaistu vasta viime vuonna :) Mutta kirjastostakin varmasti löytyy suomennettu versio. Kannattaa tutustua!

    VastaaPoista
  5. Tämäkin sirkuskirja (ensimmäinen oli Vettä elefanteille) on alkanut kummasti kiehtoa ja kiinnostaa :)

    VastaaPoista
  6. Minä törmäsin tähän vasta vähän aikaa sitten, ja se kiinnostuin heti. Jännä miten tämä on mennyt minulta jotenkin ohi, julkaisuvuosi kun näyttäisi kuitenkin olevan 2011. Sirkuksessa on aina jotain kiehtovaa ja siksi tämän lukeminen niin kiehtookin :)

    VastaaPoista
  7. Villasukka, suosittelen tätä melko varauksetta sulle! Tosin täytyy sanoa, että tämä kirja ansaitsee mahdollisimman häiriöttömän lukuympäristön, jotta sen tunnelmaan pääsee uppoutumaan kunnolla.

    Jenni, Tässä on paljon huikeita juttuja :) Ja eihän tämä toki suomenkielisenä mikään vanha juttu vielä ole, joten ihan hyvin olet pysynyt menossa mukana ;)

    VastaaPoista