Mary Norton: Kätkijät
(The Borrowers, 1952)
WSOY 1979, 148s.
Suom. Ulla Lehtonen
Kiinnostuin alunperin Kätkijät-elokuvasta, mutta kun kirjaston poistomyynnistä löysin tämän kirjan, ajattelin että luetaanpas alkuperäinen tarina ensin.
Kätkijät ovat pikkuruisia ihmisenkaltaisia olentoja, jotka asustelevat visusti piilossa ihmisten katseilta. Tämän tarinan kätkijäperhe asuu keittiön lattian alla, jonne he ovat rakentaneet viihtyisän pikkuisen kodin. Podi-isä tekee salaisia retkiä ihmisten huoneisiin ja hankkii perheelleen ruokaa ja muita tarpeellisia tavaroita. Eräänä päivänä Podi ja Hemmeli (äiti) päättävät, että Arietta-tyttärenkin on aika opetella kätkemään. Ikävä kyllä Arietan ensimmäinen kätkemisreissu ei suju suunnitelmien mukaan, vaan hän tulee nähdyksi. Ennen pitkää perheen kodin sijainti paljastuu talon asukkaille, mikä tietenkin johtaa hankaluuksiin.
No, kirjana Kätkijät ei ole kovin kummoinen. Se on varsin verkkainen ja tapahtumaköyhä, eikä edes kovin lumoava. Minua harmitti, ettei kirjassa leikitelty enempää kätkijöiden koon kanssa. Olisi ollut mukava lukea enemmän siitä, miten ihmisille arkiset esineet voivat pikkuruisen hahmon näkökulmasta olla jotakin hyvin erikoista.
Kätkijät on neliosaisen sarjan avausosa, mutta ainakaan lapset eivät innostuneet kuuntelemaan enää toista osaa. Ehkä joskus lueskelen ne itsekseni.
Huonosti nukutun yön jäljiltä torkahtelin elokuvan puolivälin paikkeilla, mutta en usko menettäneeni mitään oleellista. Pojat halusivat katsoa elokuvan pian uudelleen, joten ilmeisesti heillekin elokuva oli kirjaa mieluisampi kokemus. Elokuvaa suosittelen lämpimästi ainakin niille, jotka japanilaisesta animaatiosta pitävät. Nätti elokuva, vaikka ei Totorolle pärjääkään.
Muistaakseni ihan tykkäsin kirjasta lapsena, kun äiti luki sen meille. Ei se kuitenkaan tainnut tehdä samanlaista vaikutusta kuin Eduard Uspenskin Takuumiehet, joka kertoo niin ikään pikkuihmisistä ja jonka luin itsekin lapsilleni pari vuotta sitten (mutta ehkä se oli minusta hauskempi kuin lapsista).
VastaaPoistaEn edes tiennyt, että Kätkijät on myös kirja! Mutta pitää pohtia tovi, haluanko tarttua siihen, kun kuitenkin tykkäsin niin paljon elokuvasta, että parikin eri kohtaa siitä päätyi tietokoneeni taustakuvaksi niin kotona kuin töissäkin :)
VastaaPoistaPekka, Takuumiehistä en olekaan kuullut aiemmin. Täytyy laittaa nimi ylös, jos vaikka lukisimme senkin jossakin vaiheessa.
VastaaPoistaTata, Ehkä tämän kirjan kohdalla voisi käydä niin, että elokuvan jälkeen kirja tuntuisikin paremmalta, kun olisi jo eläväinen ja miellyttävä mielikuva kaikesta :)