Luki-live

Christine Nöstlinger: Luki-live

(Luki-live, 1978)

Otava 1982, 191s.

Suom. Leena Viljakainen

Muistan lukeneeni ala-asteella muutaman kirjan monen monta kertaa. Yksi oli Kumi-Tarzan ja toinen tämä Luki-live. Kun sitten näin tämän suhteellisen hyväkuntoisen Luki-liven kirpputorilla, minuun iski nostalginen olotila ja kirja oli pakko ostaa. Ja aloittaa lukeminen heti autossa. (Mies ajoi.)

Kirjan kertojana on 14-vuotias Ariane, joka on ollut Luki-liven paras ystävä pienestä asti. Vielä viime vuonna he kulkivat koulumatkat yhdessä, viettivät välitunnit yhdessä - tekivät kaiken yhdessä. Mutta sitten Luki-live (jonka oikea nimi on Lukas ja lempihokema "sun olis pitänyt nähdä se livenä") lähetetään kesäksi Englantiin kielikurssille ja asiat menevät ihan sekaisin. Palatessaan Luki-live pitää hiuksiaan väkisin ponnarilla, vaikka hiukset eivät ole edes kovin pitkät, pukeutuu sekalaisiin sukulaisten jämävaatteisiin ja neuloo kaulahuivia koulussa. Lisäksi hän on päättänyt olla täysin rehellinen, kaikessa ja kaikille. Kielikurssilla Luki-live on nimittäin huomannut, että hänen täytyy löytää oma persoonansa. Ja koska sellaista ei tunnu kumpuavan sisältä päin, hän aloittaa uuden minänsä etsinnät muuttamalla ulkokuortaan.

Ottaen huomioon useat aikaisemmat lukukerrat, muistin kirjasta hämmästyttävän vähän. Suoraan sanoen kansikuvaa lukuunottamatta kaikki tuntui vieraalta. Mistään muistojen täyttämästä lukukokemuksesta ei siis voi puhua. Paitsi sen suhteen, että edelleenkin minua häiritsevät kansikuvassa Luki-liven hiukset: minusta näyttää ihan selvästi siltä, kuin hänellä olisi päässään kummallinen karvalakki. Nyt sentään osasin lukea kirjan nimen alusta asti oikein. Muistan, että olen niihin ala-asteen lukupäiväkirjoihini taiteillut tämän kirjan nimen mahdollisimman samannäköiseksi kuin kirjan kannessa, koska en ollut varma, lukeeko siinä Luki-live vai Luki-iive. Senköhän takia luin kirjan niin monesti, selvittääkseni sen nimen? (Ja Kumi-Tarzanissa päähenkilön nimi oli muistaakseni Iikka ja väkisinkin luin nimen aina Ilkaksi tai Likaksi...)

No, joka tapauksessa Luki-live on aika kiva kirja varhaisnuorille, vaikka ajat ovat toki rutkasti muuttuneetkin. Ehkä en enää Luki-liveä lue, mutta muistona aion kirjan säilyttää kaikesta huolimatta.