Ole hyvä

Riikka Takala: Ole hyvä

Atena 2014, 152s.

Riikka Takalan romaania Ole hyvä kuvataan kustantamon sivuilla näin: "suorapuheinen ja humoristinen romaani näyttää tämän päivän Suomen, jossa elää sinnikäs usko, että kyllä hyvälle ja ahkeralle löytyy aina töitä. Ei löydy." Nämä lauseet saivat minut kiinnostumaan kirjasta, sillä oletin sen olevan hauska kertomus työpaikan löytämisen vaikeudesta. Tavallaan Ole hyvä sitä onkin, mutta ei lainkaan sillä tavalla kuin etukäteen kuvittelin.

Elli, Aava ja Viola ovat yli 40-vuotiaita, työelämästä syystä tai toisesta pois luisuneita, hyvin koulutettuja naisia. Elli on yksinhuoltaja, Aavan opiskelut ovat jämähtäneet vaiheeseen "gradua vaille valmis" ja Viola haaveilee lapsesta ja maailman pelastamisesta. Ystävykset käyvät afrotanssitunneilla, jonka anti on jokaiselle eri. Viola saa päähänsä keinon pelastaa kurssia vetävän, aina niin vakavailmeisen, afrikkalaissyntyisen Florencen elämän ja kerätä rahat voidakseen tarjota tälle sukupuolielimen korjausleikkauksen. Tiukkailmeinen Florence kun selvästi kärsii ympärileikkauksen takia. Vaikka naisten omakin toimeentulo on tiukkaa (paitsi Aavalla, jolla on rikas mies), tähän keräykseen on rahat löydettävä.

Ole hyvä jätti jälkeensä ristiriitaisen olon. Vaikka tarina olikin kirja olikin erilainen kuin odotin, pidin tarinasta ja etenkin kielestä. Sitten taas välähdyksenomaisen lyhyissä pätkissä etenevä kerronta oli väsyttävää ja joidenkin sanojen (kuten pahvikahvi) toistaminen ärsytti. Takala on koulutukseltaan dramaturgi ja mietinkin, onko tämä vaikuttanut kirjan räppivään rakenteeseen. Aion luetuttaa kirjan dramaturgiystävälläni ja kysyä asiaa häneltä. Ole hyvä käsittelee tärkeitä ja vaikeitakin asioita, mutta tuo mainittu työttömyys ei ollut ollenkaan se keskeisin aihe. Enemmänkin tämä tuntui kolmen naisen henkilökohtaisten kriisien solmukohdan kuvaukselta. Kirjan huumori ei ollut hirveän hyvin minun makuuni sopivaa. Enemmänkin koin kirjan huumorin vaivaannuttavaksi ja humoristiset tilanteet typeriksi. Löyhempi pipoiselle tämä on varmasti hauskakin lukukokemus.

"Työvoimatoimiston huoneen nurkkaan oli sijoitettu televisio, jossa eduskunta piti puheita siitä, mitä työttömille oli tehtävä, oliko heitä kannustettava vai rangaistava. Luultavasti työvoimatoimiston väki nauhoitti näitä ohjelmia, sillä täällä tuli aina eduskunnan täysistunto."

Kirjabingo: "alle 200 sivua".