Sivut

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Valoa ja varjoa - 90 kuvaa Suomesta

Jaana Iso-Markku & Sirpa Kähkönen: Valoa ja varjoa - 90 kuvaa Suomesta
Otava 2007, 185s.

Kävin helmikuun alussa kirjastossa kuuntelemassa siellä vierailevaa Sirpa Kähköstä. Tilaisuus oli oikein mukava ja kirjailija hurmaava. Kirjaston väki oli ystävällisesti koonnut Kähkösen teoksia näkyville ja tilaisuuden päätyttyä (ja saatuani Graniittimieheen omistuskirjoituksen <3 ) lainasin tämän Suomen 90-vuotis juhlavuoden kunniaksi tehdyn kauniin teoksen.

Valoa ja varjoa - 90 kuvaa Suomesta on Sirpa Kähkösen ja Jaana Iso-Markun yhteistyössä tekemä kirja, jossa kerrataan itsenäisen Suomen taivalta vuosi vuodelta. Jokaiselle vuodelle on varattu yksi aukeama, jonka toisella sivulla on mustavalkoinen valokuva ja toisella kuvaa avaava teksti. Kähkönen ja Iso-Markku eivät ole tyytyneet niihin ilmeisimpiin merkittäviin tapahtumiin, kuten sotien alkamis- ja loppumispäivämääriin, vaalituloksiin jne. Ei tämäkään kirja tietenkään sivuuta sotavuosia tai ensimmäisen naispresidentin valitsemista, mutta lähtökohtaisesti Valoa ja varjoa keskittyy arkisempiin asioihin.

Lueskelin tätä kirjaa pikkuhiljaa, suuresti nauttien. Oli yllättävänkin liikuttavaa tehdä tällainen aikamatka, jonka aikana pääsi tutustumaan muun muassa ensimmäisten korkeajännityslinjojen pystyttämiseen ja eduskuntatalon rakentamiseen. Sain olla mukana, kun kieltolaki kumottiin, pönttöuunit helpottivat kotien lämmittämistä ja nuorisokulttuuri syntyi. Kuinka herttaiselta kuulostikaan nuoren Danny-fanin Suosikissa julkaistu teksti:

"Se on niin ihana, kun sen silmät pyörii ja välillä se rypistelee otsaansa ja huohottaa ja murisee. Sitten se hymyilee ja katsoo silmiin ja sitten minä kirkaisen."

Yksi suosikeistani kirjan 90 kuvasta on ehdottomasti vuoden 1962 kohdalla. Silloin VR täytti sata vuotta ja sitä tietenkin juhlittiin näyttävästi. Kuvassa juhlavuosibanderollin alla seisoo yksi ainoa huivipäinen tyttö, katse totisena ja kädessään Suomen lippu. Ristiriita juhlahumun ja totisen tytön välillä nostaa väkisinkin suun hymyyn.

Valoa ja varjoa on kaunis ja laadukas kirja. Sen esiin nostamat tuokiokuvat ovat yhtä monimuotoisia kuin Suomikin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti