Sivut

maanantai 10. elokuuta 2015

Seitsemäs vieras


Kati Närhi: Seitsemäs vieras
WSOY 2015, 149s.

Olen odotellut tätä Kati Närhen Agnes-trilogian päätösosaa kärsimättömästi alkukesästä asti. Ei siis ole mikään ihme, että luin sen heti samana iltana, kuin sen kirjastoautolta lainaan sain.

Agnes on mummonsa hoivissa kasvanut orpotyttö, joka on mummon dementoitumisen jälkeen muuttanut asumaan tätinsä luokse. Vanhempien mystinen kuolema Pariisin katakombeissa on (luonnollisesti) vaivannut Agnesia aina ja lopultakin hän saa kuulla mitä todellisuudessa tapahtui ja miksi. Seitsemäs vieras sijoittuu syrjäiselle saarelle, jonka hulppeassa kartanossa asuu vähän omituinen majuri Orkolora. Agnes ja hänen tätinsä ovat kaksi kuudesta majurin viikonloppuvieraasta. Aikuiset yrittävät pimittää todelliset tarkoitusperänsä Agnesilta, mutta eihän se onnistu.

Seitsemäs vieras on laadukas, kuten edellisetkin osat. Piirrosjälki ja sinisävyinen värimaailma sopivat valtavan hyvin tarinan tunnelmaan ja kerronta ylipäätään etenee tyylikkäästi. Kuitenkaan en tavoittanut tästä albumista samanlaista yhteneväisyyttä kuin aiemmista. Esimerkiksi majuri Orkoloran sisäköistä luulin paljastuvan jotakin mystistä, samoin majurin kuolleesta sisaresta. Mikä virka niillä saarella vilisevillä ketuilla oli? Lisäksi koin pienen lemmenkohtauksen turhana ja töksähtävänä.

Kyllä minä tästäkin osasta pidin, paljonkin, mutta jotenkin sarjan päätös tuntui pliisulta. Tosin, ehkä pettymykseni onkin enimmäkseen harmitusta siitä, että sarja päättyi. Agnes on hahmona niin hurmaava, että tuntuu ikävältä jättää hänelle jäähyväiset. Lisäksi luulen, että yhteen pötköön luettuna trilogia toimisi paremmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti