Herra Gummi ja voimakivet

Andy Stanton: Herra Gummi ja voimakivet
(Mr Gum and the Power Crystals, 208)
Schildts & Söderströms 2015, 220s.
Suom. Jaana Kapari-Jatta
Kuvitus: David Tazzyman

Jos iltasadun on tarkoitus rauhoittaa lapsi puolitorkuksiin, ei missään nimessä kannata lukea iltasatuna Andy Stantonin Herra Gummi -kirjoja.

Uusimmassa osassa, Herra Gummi ja voimakivet, Jaakko-koira sattuu kuoppaa kaivaessaan potkaisemaan Polly-tytön jalkojen juuren ikivanhan pussukan, josta löytyy kaksi satumaisen kaunista kiveä. Polly vie kivet kotiinsa ja sulkee ne korurasiaansa säilöön. Yöllä hän näkee hurjan todentuntuista unta, jossa hän huomaa kulkevansa avojaloin kivien kuiskinnan ohjaamana kohti ränsistynyttä, hylättyä tuulimyllyä. Aamulla Polly herää kivet kädessään ja jalat moskaisina, joten hän päättää rientää Vanhan Mummun luo kysymään neuvoa. Hyvin pian kuvaan astuvat myös Herra Gummi ja tosi inhottava Ville Viljami Kolmas.

Voi hyvänen aika. Andy Stanton on kirjoittanut ja Jaana Kapari-Jatta suomentanut niin viihdyttävän kirjan, ettei paremmasta väliä. Ensimmäisenä iltana emme meinanneet malttaa lopettaa lukemista ollenkaan, kun kaikkia nauratti niin paljon. Erityisen paljon kikattelimme Pollyn matkalle Vanhan Mummun luo - se kun kestää aika monta (lyhyttä) lukua. Teksti on siinä määrin ilmeikästä, että tätä ei kyllä tylsistyneinkään lukija pysty lukemaan monotonisella äänellä ja/tai eläytymättä.

Tarina on vauhdikas ja Stanton hyödyntää huolettomasti mielikuvituksen mahdollisuuksia. Jos tarinassa tarvittaisiin jotakin hyvin jykevää, kuten vaikkapa linnaa, sen voi aivan hyvin pistää paikalleen vähän myöhemminkin. Eihän kaikkea aina muista kertoa heti alkuun!

Meille ylimääräistä hupia tämän sarjan kohdalla tuo se, että keskimmäinen meidän perheen lapsista on nimeltään Jaakko ja lasten isoisoäitiä sanotaan Vanhaksi Mummuksi.

Ihan hirveän hauska kirja. Monesti nipotan, jos suomentajalta on lipsahtanut salama salamiksi, mutta tässä kirjassa äkäinen ukkospilvi, joka "työnsi taas salamia nenästään" tuntui itse asiassa sopivan salamoita paremmin. Laiskaa lukijaa ilahduttaa varmasti tekstin reilunkokoinen fontti, ilmava taitto ja runsaat kuvat.