Kolme maailmanloppua

Erkka Mykkänen: Kolme maailmanloppua
WSOY 2015, 86s.

Kolme maailmanloppua on ohuen ohut mininovellikokoelma aiheista, joita on tarpeetonta yrittääkään mahduttaa yhden määritelmän sisälle. Aiheita riittää maailmanlopusta Krista Kososeen, naisen ja miehen välisistä suhteista kaikkine kiemuroineen entisen orpokodin työntekijän uuteen työnkuvaan.

Mittaa näillä novelleilla on sivun tai muutaman verran. Yritin lukea näitä pienissä erissä etten ähkyyntyisi, mutta säännösteltynäkin lukurupeama oli nopeasti ohi. Ajatukseni ovat näin pian lukemisen jälkeen kovin ristiriitaiset. Toisaalta pidin ihan valtavasti Mykkäsen absurdeista juonenkäänteistä ja tavasta humpsauttaa joku tyystin tavalliselta vaikuttava tilanne silkaksi fantasiaksi tai maagiseksi realismiksi. Sitten toisaalta taas etenkin kaikkein lyhyimmät jutut jättivät jälkeensä jonkin vaikeasti määriteltävän puutostilan. En minä mitään alleviivattuja selostuksia kaivannut, en valmiita tulkintoja tai muuta vastaavaa. Silti, jotakin enemmän olisin halunnut - ehkä sitä pituutta.

Mielenkiintoinen ja omaääninen kokoelma tarinoita, joiden lukemiselle löytyy aikaa kiireiseltäkin ihmiseltä.