Sivut

tiistai 16. tammikuuta 2018

The Life-Changing Magic of Not Giving a F**k

Sarah Knight: The Life-Changing Magic of Not Giving a F**k
Quercus 2015, 198s.


The Life-Changing Magic of Not Giving a F**k on saanut inspiraationsa Marie Kondon KonMari-kirjasta. Siivottuaan vaatekaappinsa Kondon menetelmällä Sarah Knight päätti ikään kuin samaa menetelmää käyttäen siivota muunkin elämänsä. Knightin näkemyksen mukaan kullakin meistä on jonkin sortin kiintiö "fuckeja" käytettäväksi elämän eri osa-alueille. Niitä olisi hyvä käyttää säästellen, kuten rahaakin: jos raha riittää asiaan X, sitä ei välttämättä riitä myös asioihin I, K, W ja Å.

Humoristisella otteella Knight opastaa listaamaan erilaisia asioita ja päättämään sijoittaako niihin fuckejaan vai ei. Koska toisten ihmisten mielipiteisiin tai ajatuksiin ei voi juurikaan vaikuttaa, kannattaako niiden pohtimiseen käyttää tolkuttomasti omaa energiaa? Fuckinsa järkevästi käyttävä ihminen säästää aikaa, energiaa ja ihan silkkaa rahaakin.

Luin kirjasta noin kolmanneksen tyytyväisenä hekotellen. Knightin idea käy selväksi jo kirjan alussa ja pian kirja alkoi tuntua itsensä toistolta. Pitkään olinkin jo sitä mieltä, että tähän kirjaan en enää omia fuckejani käytä, mutta päätin sitten kuitenkin lukea sen loppuun asti.

Jossakin määrin tästä kirjasta oli ihan aidosti iloa minulle. Tuntui, että sain ikään kuin luvan lakata murehtimasta muutamia typeriä asioita, kun en niille mitään mahda. Toisaalta taas Knightin näkemyksistä osa ärsytti ihan suunnattomasti. Esimerkiksi kierrättäminen ei hänen mukaansa ole niin vakava asia, että jos ei huvita niin samaan roskikseen vain kaikki. Tiedostan kyllä, ettei yksittäisen ihmisen moitteettomilla kierrätystavoilla maailmaa pelasteta, mutta välinpitämätön ei silti pitäisi olla vain siksi, että siten pääsee helpommalla.

The Life-Changing Magic of Not Giving a F**k tarjosi muutamia käyttökelpoisia ajatuksia ja ihan viihdyttäviä tuokioita.

6 kommenttia:

  1. Olipa mielenkiintoista lukea postaustasi. Olenkin miettinyt tämän kirjan lukemista, kysymyksessähän on todella suosittu kirja, jota on käännetty lähes 20 kielelle. Knight on Harvardin käynyt ja kiinni amerikkalaisessa elämäntavassa, siksi ihmettelenkin miksi hän ei päädy terapiaistuntoihin, kuten niin monet amerikkalaiset. Kansi vaikuttaa vähän vaisulta, sama kansi näkyy olevan alkuperäisessäkin painoksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli, Tästähän on tosiaan tulossa suomennos "Viis veisaamisen elämäämullistava" nyt alkuvuodesta. On mielenkiintoista nähdä, kuinka käännös toimii, sillä englanniksi nämä f**kit sujahtavat tekstiin tosi luontevasti kun taas "viis veisaamista" ei samalla tavalla käytetä arkikielessä (mistä taas voisi käydä ihan oman keskustelunsa!).

      Poista
  2. Olen blogisi uusi seuraaja, ja olipa kiva lukea arvio tästä kirjasta, kun olen monesti hypistellyt sitä kirjakaupassa. Saattaisi olla pettymys arviosi perusteella, mikä on tosi hyvä tiedostaa. Perustuuko tämän kirjan sanoma mitenkään tutkittuun tietoon vai vaan kirjoittajan omaan kokemukseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anu, Tervetuloa lukijaksi! :)

      Olen jo palauttanut tämän kirjastoon, joten en voi tarkistaa asiaa, mutta mielikuvissani tämä on yhtä "tieteellinen" kuin Marie Kondon kirja. Eli ei ollenkaan. Knight on kyllä haastatellut ihmisiä kartoittaakseen asioita, joihin ei haluttaisi kuluttaa "f**keja".

      Tässä oli tosiaan ihan hyviä pointteja ja hilpeä tyyli, mutta jopa näin lyhyttä kirjaa olisi voinut hieman tiivistää.

      Poista
  3. Tämä kirja on täällä ollut näkyvästi esillä ja olen itsekin kirjaa hiplannut. Monesti näiden tällaisten ja vastaavien ongelma onkin, että alun "uuden" jälkeen loput kirjasta on pelkkää toistoa, asia vain vaihtuu.

    Mitä tulee kierrätykseen, niin pienistä puroista se merikin koostuu. Jos kaikki ajattelisivat niin, ettei nyt yksittäisen ihmisen teoilla ole merkitystä, niin melko pian saamme heittää hyvästit tälle pallolle, joka muutenkin on hukkumassa kakkaan. Eli samoilla linjoilla kanssasi ja välinpitämättömyys ärsyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, no just näin! Että jokainen jos tekee oman osansa, niin se on paljon. Ja tuo toistohomma meni juuri noin: idean esittely ja sitten sen saman idean kertaamista uudestaan ja uudestaan.

      Ihan viihdyttävä tämä silti oli.

      Poista