Sivut

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Kuilu

Kim Leine: Kuilu
(Alfgrunden, 2015)
Tammi 2018, 727s.
Suom. Katriina Huttunen


Kim Leinen Kuilu on muhkea kirja. Sivuja riittää, samoin kuin asiaa.

Tanskalaiset kaksosveljekset Ib ja Kaj Gottlieb lähtevät vapaaehtoisina taistelemaan Suomen sisällissotaan, tai kansalaissotaan, kuten kirjassa sotaa nimitetään. Molemmat ovat täynnä taistelutahtoa, mutta luonnollisesti karut kokemukset jättävät jälkensä molempiin. Palattuaan Tanskaan Ibistä tulee lääkäri ja Kaj jatkaa teologian opintojaan, vaikka ei Jumalaan enää uskokaan - jos on koskaan uskonutkaan. Päällisin puolin elämä on monella tapaa kepeää ja nautinnollista, mutta pian kuin varkain natsismi nostaa päätään ja pian ollaankin jo uuden sodan riepoteltavina.

Näin paksuun kirjaan tarttuminen tahtoo aina hieman hirvittää. Pelottaa, ettei tarina ehkä imaisekaan mukaansa ja lukemisesta tulee hirvittävän hidas ja ankea prosessi. Kuilu on kuitenkin niitä kirjoja, jotka eivät tippaakaan kärsi runsaasta sivumäärästään. Monin paikoin jopa tuntui siltä, että olisin halunnut kuulla tarkemmin tiettyjen tapahtumien taustoista.

Kaj on hieman Ibiä enemmän kerronnan keskiössä. Ib on kuitenkin huomattavasti mielenkiintoisempi hahmo. Tai pelottavampi, ehkä oikeampi sana olisi pelottavampi. On huikeaa, kuinka eheän kokonaisuuden Leine on saanut koottua kasaan näin monista aineksista. Tarinaan mahtuu kaksi sotaa, lukuisia rakkaustarinoita, vastarintaliike ja ainakin yksi murha.


Kummasti kaikki yritykseni kiteyttää Kuilu muutamaan lauseeseen tuntuvat tyssäävän alkuunsa. Kuilu on huikean hyvä, mutta myös todella ahdistava kirja. Silti ja siksi se kannattaa lukea.

---

Helmet-lukuhaaste 2018: 39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama
(Leine on syntynyt Norjassa, mutta asuu nykyään Tanskassa.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti