Ruusun salaisuus

Martin Widmark: Ruusun salaisuus
(I rosens mitt, 2017)
Tammi 2018, 130s.
Suom. Outi Menna
Kuvitus: Ola Skogäng

Ruusun salaisuuden lainasin alunperin 12-vuotiaalle esikoiselle. Hänen mielestään kirja oli niin mahtava, etten saanut palauttaa sitä kirjastoon, ennen kuin olisin itsekin sen lukenut. Vitkuttelin aikani, mutta kun lopulta aloitin lukemisen, tämä pitikin lukea kerralla loppuun asti.

On joulu 1918. Stefan ja hänen isänsä viettävät joulua murheellisissa tunnelmissa, sillä Stefanin äiti on äskettäin hirttäytynyt. Kummallakaan ei ole aavistustakaan siitä, mikä äidin on ajanut niin äärimmäiseen ratkaisuun. Yllätyksekseen Stefan löytää joulukuusen alta hänelle osoitetun ylimääräisen lahjapaketin, josta löytyy suurennuslasi. Tutkiessaan suurennuslasilla viimeistä äitinsä puolisolleen kirjoittamaa kirjettä, hän huomaa äidin piirtämään ruusuun kätketyt sanat. Stefan alkaa seurata äitinsä kätkemiä vihjeitä ja ajautuu pian hengenvaaraan.

Ruusun salaisuus on todella vetävä kirja. Kirja alkaa niin rajusti, että alkuasetelma hätkähdyttää ihan varmasti jokaista. Juoni kulkee sulavasti ja vauhdikkaasti, runsaan kuvituksen ansiosta ajoittain jopa sarjakuvamaisesti. Luettavuudeltaan kirja sopisi helposti jo 4-luokkalaisille, mutta tarina on sen verran synkkä, ettei se taida sopia aivan herkimmille lukijoille. Vaikka tarina sijoittuu 1900-luvun alkuun, sama seikkailu voisi hyvin sijoittua nykypäivään - pienin päivityksin tosin.