Sarjakuvia

Pat & Jen from PupolarMMOs: A Hole New Wordl
kuvitus: Dani Jones
Harper 2018, 208s.

A Hole New Worldin lainasin kirjastosta täysin ulkonäkösyistä. Kivasti piirretty ja kauttaaltaan väritetty sarjakuva näytti houkuttelevalta, joten mitäpä sitä tarkemmin tutkimaan.

PopularMMOs:ista en ollut kuullut yhtään mitään, mutta 12-vuotias esikoinen osasi heti informoida, että kyseessä on varsin suosittu Youtube-kanava. Sitä lapsikaan ei hoksannut informoida, että tämä kyseinen sarjakuva on saanut inspiraationsa Minecraft-pelistä, josta en siitäkään tiedä juuri nimeä ja yleisilmettä enempää.

Tarina on kuitenkin kiva ja selkeä, sellainen zombi-seikkailu, jossa taistellaan ja paetaan ja taistellaan ja lopussa on opetus.

Söpöä ja nopeaa luettavaa.

-------------------------------------------

 Valérie Mangin & Steven Dupré:
Saalistajien klubi 1, Bogeyman
Saalistajien klubi 2, Juhla

Zoom Teufel 2016 & 2017
Suom. Anssi Rauhala

Luin Saalistajien klubi -albumit työkaverin suosituksesta. Tai no, ehkä suositus on vähän väärin sanottu, sillä hän kuvaili näitä sanalla "outo".

Tarina sijoittuu 1865-vuoden Lontooseen. Rikkailla menee loistavasti, köyhillä ei todellakaan. Jack on nuori varas, joka tekeytyy välillä nokikolariksi kiinnittääkseen vähemmän huomiota. Puuvillatehtailla työskentelevien lasten tavoin hänkin pelkää kuollakseen Bogeymania, salaperäistä murhaajaa, joka voi vaania missä tahansa. Jack on päässyt Bogeymanin jäljille, mutta tietää, etteivät poliisit ota vakavasti katupojan puheita. Niinpä hän kääntyy rikkaan perheen tyttären, Elizabethin puoleen.

Saalistajien klubi on todellakin outo - ja ällöttävä! - tarina. Kuvitus ilmentää hyvin rikkaiden ja köyhien välistä kuilua ja koko Lontoo näyttäytyy ahtaana, likaisena ja arvaamattomana paikkana. Bogeyman on maineensa veroinen, mutta koko homman kaameus yllättää.

Pidin tästä sarjasta, vaikka tarinan raakuus olikin sitä luokkaa, että seuraavaksi oli pakko lukea pari lastenkirjaa mieltä rauhoittamaan.

-------------------------------------------

Jeff Lemire: Roughneck
Gallery 13, 2018, 272s.

Entinen kovaotteinen jääkiekkoilija, Derek Oulette, elelee epämääräistä elämää pikkuruisessa Pimitamonin kaupungissa. Hän majailee paikallisella jäähallilla, viettää iltansa kapakassa ja joutuu/hakeutuu tappeluihin jatkuvasti. Eräänä päivänä hänen ovensa edessä istuu piesty nuorehko nainen, Derekin sisar.

Roughneck on tummasävyinen niin kuvitukseltaan kuin tarinaltaankin. Henkilöhahmot eivät herätä suurempia sympatioita, mutta tykkäsin kokonaisuudesta kuitenkin. Derek on hahmona tosi turhauttava ja olisin mielelläni lukenut vähän enemmän hänen taustastaan. Että mitä siellä menneisyydessä on oikein tapahtunut, kun miehestä on tullut tuommoinen.

-------------------------------------------

Sylvia Ofili: German Calendar No December
Cassava Republic Press 2018, 186s.
Piirrokset: Birgit Weyhe

German Calendar No December kertoo Nigerialaisen Olivia Evezin elämästä kouluvuosista nuoreksi aikuiseksi. Olivia kasvoi Nigerian rannikolla Warrin kaupungissa. Hän oli onnensa kukkuloilla päästyään sisäoppilaitokseen Lagosiin. Sisäoppilaitos ei kylläkään vastannut Olivian kuvitelmia, sillä kivojen seikkailujen ja yhteishengen sijaan arki koostuikin lähinnä oppitunneista ja rangaistuksista. Lagosin koulun päätyttyä Olivia palaa hetkeksi perheensä luo, mutta kokee polttavaa halua nähdä maailmaa ja pian hän päätyykin Saksaan, äitinsä kotimaahan.

Tämä sarjakuva on mielenkiintoinen, mutta etenkin sisäoppilaitoskuvausten puolesta karu. Miksi Olivian (tai muidenkaan tyttöjen) vanhemmat eivät millään tavalla tue lastaan tai puutu räikeimpiin epäkohtiin? Kertooko Olivia ylipäätään ongelmistaan heille? Joka tapauksessa tämä on enimmäkseen lämminhenkinen ja kivasti toteutettu kasvutarina.