Tokion prinsessa - suuria unelmia

Emiko Jean: Tokion prinsessa - suuria unelmia
Otava 2022, 317s.
Suom. Susanna Sjöman

Tuskin olisin lukenut Tokion prinsessa - suuria unelmia -kirjaa, ellei se olisi tullut minulle pyytämättä lähetettynä arvostelukappaleena. Ensinnäkin luen yleensä sarjat järjestyksessä ja toisekseen tämä kirja näyttää minusta aavistuksen liian hempeältä...

Kirjan alussa on onneksi jonkinlainen kertaus ensimmäisen kirjan keskeisistä tapahtumista: Amerikassa kasvaneelle Izumille on selvinnyt, että hänen isänsä on Japanin prinssi. Izumi matkustaa Japaniin ja kulttuurierojen keskellä hän rakastuu henkivartijaansa ja ajautuu törmäyskurssille serkkukaksostensa kanssa. 

Tässä osassa Izumin äiti matkustaa Japaniin ja kas vain, Izumin vanhemmat ovatkin saman tien jälleen rakastuneita. Tai siis tietysti he ovat aina rakastaneet vain toisiaan jne. Avioaikeet joutuvat kuitenkin vastatuuleen, kun Izumin äidin vaatimaton tausta ja Izumin itsensä epäprinsessamaisuus eivät ole päättävien tahojen mieleen. Niin ja sitten Izumi tietysti alkaa muovautua unelmaprinsessaksi edistääkseen vanhempiensa asiaa ja samassa hötäkässä poikaystävä vaihtuu ja lopulta suurin ongelma onkin se, kumman näistä iki-ihanista pojista hän haluaa seurustelukumppanikseen.

Kirja on selkeästi kirjoitettu nuorille. Haastaviakin asioita kyllä käsitellään, mutta kovin ohimennen ja helposti ratkeavina tapauksina. Izumi on kai 18-vuotias ja monin tavoin lapsekas, mutta silti turhauttavankin sitoutumishaluinen. 

En selkeästikään ollut tämän kirjan kohderyhmää, mutta oli toisaalta kiinnostavaa lukea jotakin epämukavuusalueelle kuuluvaa. (Luin joku aika sitten Jenny Hanin Kesä jolloin minusta tuli kaunis -kirjan ja siitä jäi vähän samanlainen olo kuin tästä.)