Täysin auki

Millariikka Rytkönen: Täysin auki
Johnny Kniga 2024, 350s.

 

 KIRJE MILLARIIKALLE

Minua vähän hävettää myöntää, ettei sun nimi tai kasvot olleet mulle entuudestaan hirveän tuttuja. Jos olisin hoitaja tai edes seurannut uutisia aktiivisemmin, tilanne olisi varmasti toinen. Kiinnostuin tästä sun kirjasta nimen vuoksi ja esittelytekstin ekat rivit riitti vakuuttamaan siitä, että tämä kirja kannattaa lukea. Ja kannatti!

Nauraa räkätin ääneen heti ensimmäisillä sivuilla ja itse asiassa meinasin kirjoittaa sulle kirjeen jo siinä vaiheessa, kun kerroit kuinka tarmokkaasti ja ratkaisukeskeisesti toimit päästäksesi pimputtamaan Dingon Neumannin ovikelloa. Minäkin fanitin Dingoa valtavasti. Isosiskon kanssa kirjoitettiin Tenavakerhon kirjainleimasimilla leikkihuoneen seiniin (ja vähän muuallekin) DINGO, NIPA, PEPE, NEUMANN. Ei mikään helppo homma, koska en osannut vielä lukea. Kaverin isoveli oli jo niin vanha, että sai käydä Tuiskulassa (Nivalan legendaarinen keikkapaikka, nykyisin ei enää toiminnassa) ja me päästiin auton kyytiin, kun isoveljeä kuskattiin keikkapaikalle Dingoa katsomaan. Osaat varmasti kuvitella sen innon ja onnen, kun ehkä nähtiin niiden keikkabussi!! Jälkikäteen mulle jäi vähän epäselväksi, oliko se sittenkin paikallisen jääkiekkojoukkueen bussi, mutta silti. Hetken aikaa melkein näin Dingon!

Sun tekstiä on todella mukava lukea. Vaikka kerrot hyvin raskaista ja vaikeista asioista, sulla on taito kertoa niistä ihmismäisesti. Tiedät hyvin, miten puheet hoitajien työn arvokkuudesta ovat toki kauniita sanoja, mutta että tarvitaan nimenomaan tekoja sanojen sijaan. Tai lisäksi. Ylipäätään sun asenne herättää toivon. Jaksat toistaa samoja asioita ja faktoja, jaksat pitää hoitajien puolia ja ilmaiset asiat jämäkästi. Kuten itsekin kirjoitit, ei asiat hiljenemällä muutu. Ainakaan parempaan suuntaan.

Mun ois pitänyt lukemisen lomassa kirjoittaa muistiin, mistä kaikesta halusin tässä kirjeessä puhua. En kirjoittanut ja nyt en muista muuta kuin tuon Dingon. Mutta toisaalta, tän oleellisimman osaan ilman muistiinpanojakin: mahtavaa että kirjoitit tämän kirjan! Tästä jäi monella tapaa taistelutahtoinen ja hyvä mieli. Kirjoitat monista ei-hoitajiakin lähelle tulevista asioista rempseästi ja turhia kumartelematta, toteamalla faktat. Mitäpä niitä kaunistelemaan tai anteeksi pyytelemään (jälkimmäiseen ei kyllä esim. tehyläisillä ole syytäkään).

Niin että kiitos kirjasta ja kaikesta muustakin.
Mukavaa, vaikkakin hitaasti etenevää kevättä!

T. Maija