P.G. Wodehouse: Parahin Jeeves
(Very Good, Jeeves 1930
Much Obliged Jeeves 1971
Carry on Jeeves 1925)
Teos 2013, 399s.
Suom. Kaisa Sivenius
Miksi tuijotat minua niin kuin ruijanpallas kalakauppiaan leikkuukivellä?
Parahin Jeeves on juuri niin höpsö, kepeä ja brittiläinen kuin odottaa sopii. Kokoelma pitää sisällään parisataasivuisen nimitarinan sekä 6 lyhyttä tapausta. Niin, Bertram Wilberforce Woosterin elämässä sattuu jatkuvasti mitä erikoisempia tapauksia, jotka hän itse kirjaa muistiin lukijoiden iloksi. Jälleen kerran Wooster yrittää vältellä kihloja, mutta jokin hänessä tuntuu vetävän puoleensa naimahaluisia naisia. Woosterilla on muutenkin taipumusta hankkiutua kiusallisiin ja epäilyttäviin tilanteisiin, jopa siinä määrin ettei edes Jeeves aina keksi ratkaisuja saman tien. Jeeves, jonka etunimi on muuten Reginald, voi myös ottaa etäisyyttä isäntäänsä, mikäli tämä vasten Jeevesin neuvoja pistää päähänsä väärän hatun tai käyttää väärän väristä kravattia. Tai kasvattaa viikset.
Tämän kirjan nimikkotarinassa Wooster saa kutsun tätinsä luokse, missä Woosterin ystävä tarvitsee apua vaalikampanjoinnissa. Tietenkään Woosterin kampanjointi ei ala kovin menestyksellisesti, sillä ensimmäiseksi hän päätyy juttusille ystävän ainoan vastaehdokkaan kanssa. Vierailunsa aikana Wooster saa niskaansa varkaussyytöksiä ja päätyy jälleen melkein kihloihin vasten tahtoaan, täti yrittää junailla perinnöntapaista köyhälle nuorukaiselle eräältä lääketehtailijalta, kihloja solmitaan ja puretaan sekä lisäksi Jeevesin klubin salainen kirja aiheuttaa harmaita hiuksia.
-- Florence oli pahalla tuulella, ja milloin niin käy, raavainkin mies kiipeää vaistomaisesti puuhun ja vetää sen perässään ylös.
Viihdyin Woosterin ja Jeevesin seurassa mahdottoman hyvin. Meno on niin hulvatonta ja sanailu omaa luokkaansa, että ihan varmasti luen lisää Wodehousea mahdollisimman pian. Olenkin onnistunut hankkimaan hyllyyni kaikki aiemmat Jeeves-tarinoita -kokoelmat, joten valinnan varaa on. Ainoan miinuksen annan tarinoiden järjestyksesta, sillä nimitarinassa viitattiin ainakin kahteen tarinaan, jotka oli sijoitettu tässä vasta kirjan loppupuolelle. Noin muuten Parahin Jeeves osoittautui täydellisen hurmaavaksi kirjaksi.
Minulle eivät nämä kirjalliset Jeeves-tarinat ole oikein kolahtaneet. Tv-sarjasta tykkään tosi paljon (pääosissa Hugh Laurie ja Stephen Fry), on tullut muutamaan kertaan jaksot katseltua ja tuntuu, ettei ne kulu ollenkaan. Tämä taitaa olla niitä harvoja tapauksia, kun kirja hieman häviää tv-sarjalle minun silmissäni. :)
VastaaPoistaVoih, minä olen lukenut Kiitos Jeeves -kirjan enkä pitänyt yhtään.Ehkäpä luin sen myös vääränlaisessa tilanteessa, liian kiireisenä ja hermostuneena. En edes hymähtänyt kertaakaan, saati nauranut. Ehkä pitäisi antaa Wodehouselle uusi mahdollisuus.
VastaaPoistaMinä en varmaan osaisi kanssa lukea näitä, kun tv-sarja on mielessäni niin voimakas :D! Hauska kuulla, että toimivat kirjanakin!
VastaaPoistaMarikaOksa, tv-sarja onkin hurjan hyvä, olisi kiva katsoa sitä pitkästä aikaa. Minä olen pitänyt Jeevesistä näin kirjamuotoisenakin oikein paljon ja kuvittelen päähenkilöt tietenkin Fryksi ja Laurieksi.
VastaaPoistaMarile, Minusta nämä kirjat kyllä tarvitsevat sopivan mielentilan (kuten kaikki kirjat). Jos vain yhtään kiinnostaa, niin anna ihmeessa Wodehouselle uusi mahdollisuus!
bleue, Minulla ei tosiaan tv-sarja häiritse lukemista, mutta en tiedä johtuuko se siitä, että katselukerrasta on niin kauhean pitkä aika. En kyllä usko, minusta Wodehouse on hauska :)
olen lukenut pari kolme Jeevestä alkukielisenä. Olisi kyllä mukava nähdä, miten Wodehousen kieli taipuu suomennoksissa
VastaaPoistaKaisa Reetta, Luulenpa, että käännökset häviävät vähän alkuperäistekstille, mutta minusta käännökset ovat silti erittäin hyvin tehty. Kannattaa kokeilla vaikka yhden lyhyen tarinan verran. :)
VastaaPoista