Kevyttä kesälukemista

Nelli Hietala: Varotoimia
Karisto 2020, 167s.

Taimi on ollut viettämässä viikonloppua ystävänsä luona ja on palaamassa illan viimeisellä bussilla kotiin. Eräältä pysäkiltä kyytiin nousee tummakulmainen mies, joka istuu Taimin viereen, vaikka muuallakin olisi tilaa. Kun bussi pysähtyy huoltoasemalle kymmeneksi minuutiksi, Taimi suuntaa vessaan, mutta järkyttyy kun bussi onkin jatkanut matkaa etuajassa. Näköjään myös se tummakulmainen mies, Samir, on jäänyt kyydistä!

Vakuutusalalla työskentelevä Taimi on mestari kartoittamaan riskejä ja keksimään, mikä kaikki voisi mennä kamalalla tavalla mieleen. Tämä oli Taimissa hauska piirre, vaikka oikeassa elämässä moinen olisi varmasti rasittavaa. Syrjäinen huoltoasema ei ole ihanteellinen paikka jäädä jumiin, varsinkaan hetkeä ennen sulkemisaikaa, varsinkaan talvella.

Varotoimia on nopealukuinen ja kepeä, viihdyttäväkin kirja. Idea on hauska, mutta Samir jää todella ohueksi ja epämääräiseksi hahmoksi, mikä on harmi. Suosittelen tätä silti, etenkin hikisiä päiviä viilentämään.

----------------------------------------------------------------

Sophie Kinsella: Sitä saa mitä antaa
WSOY 2020, 406s.
Suom. Kaisa Kattelus

Sophie Kinsellan ei-Himoshoppaaja -kirjat ovat olleet minulle pääsääntöisesti taattua viihdettä. Sitä saa mitä antaa ajoi asiansa kevyenä kesälukemisena, vaikka ei mitenkään loistokas tyylilajinsa edustaja olekaan.

Fixie on niin kova laittamaan asioita kuntoon - omia, mutta myös muiden - että lapsuudessa saatu lempinimi on jäänyt arkikäyttöön. Fixie työskentelee edesmenneen isänsä perustamassa kaupassa, jota äiti nykyisin johtaa. Myös isosisko ja isoveli ovat mukana bisneksessä, tosin kumpaakaan ei kaupalla juurikaan näy. Kun äiti lähtee melko yllättäen siskonsa luo Espanjaan, sisarukset jäävät pitämään kauppaa pystyssä. Samoihin aikoihin Fixiellä on mieshuolia, tietenkin.

Sitä saa mitä antaa on kevyttä ja ihan kivaa luettavaa, jonka keskeisimmät juonenkäänteet arvaa jo kirjan alussa.