Noidan käsikirja: Aaveet

Christopher Maynard: Noidan käsikirja: Aaveet
Tammi 2020, 80s.
Suom. Antti Hulkkonen

Pari vuotta sitten Tammi julkaisi uudestaan Noidan käsikirjan, jota oli vaikea saada käsiinsä edes kirjastoista - kirjat kun olivat mystisesti katoilleet (todennäköisesti liian ahneiden lukijoiden matkaan). Nyt syksyllä ilmestyi Noidan käsikirjan "salattu jatko-osa", Aaveet.

Aaveet on vain 80-sivuinen pieni kirjanen, jonka ulkoasu ja taitto on aivan samaa sarjaa edeltäjänsä kanssa. Sisällössä ei sen sijaan ole merkittävää päällekkäisyyttä. Kirjassa kerrotaan eri aavetyypeistä, aaveiden tehtävistä, eri puolilla maailmaa kerrotuista aavetarinoista, annetaan vinkkejä aaveen metsästykseen ja paljastetaanpa muutamia huijauksiakin. Kirjan lopussa on lyhyt sanasto, joka on kuitenkin harmillisen kömpelö. Ihanko totta hirsipuuhaamu ja tienristekysen aave pitää selittää auki sanastossa?

Siinä missä Noidan käsikirjan kummitusosuus saa minut edelleen säpsähtelemään, Aaveet lähinnä nauratti. Luulen, että koska tähän kirjaan ei ole päässyt syntymään vahvaa tunnesidettä lapsena, eikä se siksi päässyt nauttimaan minkäänlaisesta nostalgiakertoimesta, jäi koko lukukokemus valjuksi. 

Mutta vaikka tämä ei nyt saanutkaan minussa aikaan samanlaisia väristyksiä kuin odotin, niin onhan tämä silti mainio kirjanen. Toivottavasti lapset löytävät tämän ja innostuvat aaveista.