sunnuntai 17. joulukuuta 2023

Päähänpistoja

Suza Kolb: Päähänpistoja
Aurinko Kustannus 2022, 156s.
Suom. Maarit Varpu

 

Sain tämän kirjan arvostelukappaleena jo viime keväänä. Aloitin kyllä lukemisen, mutta vaikka nimenomaan halusin lukea jonkun lasten hevoskirjan, en sitten päässytkään alkua pidemmälle. Nyt viimeisimmän koronan aikana, kun kaipasin ohuehkoja ja isofonttisia kirjoja, yritin uudestaan. :)

Omaa hevostaustaani on avattava sen verran, ettei sellaista ole. Lapsuudenkodin naapurissa oli kyllä hevonen, joka oli mukana muun muassa perunahommissa. Muistan, miten saatiin istua perunoilla kuormatun kärryn kyydissä, kun Sopu klopsutteli lyhyen matkan maantiellä - ja piereskeli melkein joka askeleella. Mutta siinäpä se. En muista, että olisin koskaan käynyt Sopua tallissa katsomassa, enkä ole varma silitinkökään ikinä... No mutta pointtina nyt kuitenkin se, että en ole koskaan ollut niin kutsuttu heppatyttö.

Päähänpistoja on Kaurajengi-sarjan aloitusosa. Tarinan keskiössä ovat hevoset, tai siis shetlanninponit, jotka tekevät ympäristöstä tarkkoja, mutta usein hieman virheellisiä huomioita. Kirjan alussa ratsut saapuvat uuteen kotiin. Niiden omistaja, jota hevoset (anteeksi, mutta shetlanninponi on tosi pitkä sana, siksi puhun hevosista...) kutsuvat nimellä Pomo, on ostanut vanhan ratsutilan, josta hevoset eivät ole lainkaan mielissään. Eivät muutosta, eivätkä ratsutilan kunnosta. Aika pian Suklaa ja Keksi, ne päähenkilöt, kuulevat kanoilta, että tilalla kummittelee. Ja jos nyt tosiaan keskittyy oikein tarkasti, niin välillä tosiaan kuuluu kummallisia ääniä ja tapahtuu pieniä merkillisyyksiä. Suklaa ja Keksi päättävät napata kummituksen.

Ehkä hevostaustan puuttuminen - tai se korona - vaikutti liikaa, sillä minulle tämä kirja jäi hyvin hajanaiseksi. Tavallaan tarina kyllä etenee ihan joutuisasti, mutta en minä näihin poneihin kiintynyt ollenkaan. Muutenkin oli jotenkin koheltavaa menoa paitsi tallilla, myös lähikylässä ja se kummituskin paljastui latteammaksi tapaukseksi, kuin olin uumoillut.

Kaurajengi ei selvästikään ole minun sarjani, mutta uskoisin että etenkin hevosista innostuneet nuoret alakoululaiset voivat hyvinkin innostua näistä kirjoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti