perjantai 24. kesäkuuta 2022

Kiss my juhannus

Kiss My JUHANNUS
Laura Suomela: Kiss my juhannus
Karisto 2022, 149s.

 

Eetu on pelastanut kaveriporukan juhannuksen! Päivän varoitusajalla hän onnistuu kuin ihmeen kautta hankkimaan luksustasoisen vuokramökin paljuineen ja poreammeineen. Kallishan se on, mutta laatu maksaa - varsinkin juhannuksena. Yksi ongelma on tosin matka. Eetulla ei ole ajokorttia, kuten ei muillakaan lähtijöillä. Senkin ongelman Eetu kuitenkin ratkaisee ja niin lähdetään riemumielin kohti kaikkien aikojen juhannusta. Kunnes käy selville, ettei mökki nyt ihan vastaa luvattua. Ja sitten porukkakin hajaantuu ihan minne sattuu.

Kiss my juhannus on aivan täydellinen juhannuskirja! Sopii paitsi nuorille, myös näin keski-ikäiselle, mukavuudenhaluiselle lukijalle. Että jos se kotijuhannus vähän ahdistaakin, niin sentään en ole jollain epämääräisellä mökillä, jonka vuokraaja on vähintäänkin persoonallinen tapaus.

Suomela kirjoittaa vetävästi ja uskoakseni nuorten käyttämä kieli vastaa todellisuutta. Minullahan siitä ei ole kovin tuoretta kokemusta, mutta täydestä meni.

maanantai 20. kesäkuuta 2022

Kummat

Kummat
Eli Brown: Kummat
Tammi 2022, 342s.
Kuvitus: Karin Rytter
Suom. Kaisa Kattelus

 

Eli Brownin Kummat on taitava yhdistelmä fantasiaa ja lännenseikkailua. Clover Elkin auttaa lääkäri-isäänsä Kenturiovuoristossa. Cloverin äiti on kuollut vuosia sitten, mutta isä on haluton puhumaan menneistä. Clover on kiinnostunut kummista, eli esineistä, joilla on erikoisia ominaisuuksia. Osa kummista on lähinnä viihdyttäviä, osan avulla taas voi parantaa tai aiheuttaa suurta tuhoa. Cloverin isä kuitenkin suhtautuu kummiin todella torjuvasti.

Kun Cloverin isä murhataan, on Cloverin paettava kiireesti. Isä ehtii opastaa tyttärensä oikeaan suuntaan, mutta pian Clover on omillaan. Kunnes tapaa puhuvan kukon.

Kummat on todella vauhdikas ja vetävä kirja. Vaikka länkkärifantasia kuulostaa hieman erikoiselta yhdistelmältä, se toimii loistavasti. Ainakin tällä minun lähinnä Lucky Lukeista omaksutulla villin lännen tietämyksellä koko homma meni täydestä.

Vaikka tavallaan suhtaudun nihkeästi kirjasarjoihin (koska haluaisin lukea kaikki osat ja uusia osia odottaessa ehtii usein unohtaa paljon edellisen kirjan tapahtumista), tätä suosittelen kyllä häikäilemättä kaikille seikkailuja kaipaaville! Toki Cloverin tarina jää kesken, mutta Kummat onnistuu takuuvarmasti viihdyttämään jo tällä ensimmäisellä osallaan.

maanantai 13. kesäkuuta 2022

Alamaailman kuningatar

Alamaailman kuningatar
Päivi Alasalmi: Alamaailman kuningatar
Gummerus 2022, 346s.

 

Dekkarit eivät ole ominta genreäni, mutta kun yksi suosikkikirjailijoista sellaisen kirjoittaa, totta kai sen haluaa lukea. Päivi Alasalmen Alamaailman kuningatar on kirjoitettu alunperin Storytel Original -kirjana, eli se on ollut alunperin ainoastaan Storytelin asiakkaiden saatavilla. 

Tapahtumat sijoittuvat (pääasiassa) Tampereelle, missä rikoskonstaapeli Hallavainen saa tutkittavakseen erikoisen tapauksen. Erään kerrostalon asukas on tehnyt isännöitsijälle ilmoituksen epämiellyttävästä hajusta ja kun asunnon ovi avataan, paljastuvat järkyttävät verijäljet. Verta on lähes kaikkialla, mutta ensimmäistäkään ruumista ei asunnosta löydy. Missä ovat asunnon asukkaat, alamaailmassa hyvin tunnettu pariskunta? Kuka tai ketkä asunnossa on surmattu, kenen toimesta ja miksi?

Samoihin aikoihin Anu Murtovuo, nuori sosiaalialan työntekijä, muuttaa työnperässä Tampereelle. Uusi alku uudessa kaupungissa saa epämiellyttäviä piirteitä, kun Anua kohtaan käyttäydytään vihamielisesti ja jopa uhkaavasti. Selkeästi häntä luullaan joksikin toiseksi.

Juonikuviot kulkevat luontevasti rinnakkain, kunnes ne odotusten mukaisesti yhdistyvät samaan tarinakulkuun. Alasalmi onnistuu kerronnallaan harhauttamaan lukijaa useamman kerran. Kirjan rakenne on koukuttavalle kirjalle ihanteellinen: lyhyet luvut ja tapahtumien nopea tempo saavat jatkamaan lukemista, vaikka pitäisi jo kovasti mennä nukkumaan.

maanantai 6. kesäkuuta 2022

Watchmen

Watchmen: International Edition : Alan Moore : 9781401248192
Alan Moore: Watchmen
Kuvitus: Dave Gibbons
DC Comics 2014, 414s.

Sain äitienpäivälahjaksi sarjakuvaklassikon, Alan Mooren Watchmenin. En ole järin perehtynyt supersankareihin, en kirjoina tai elokuvina, mutta en usko että nämä "sankarit" olisivat kovin tutuiksi tulleet siltikään.

Myönnän, että koin Watchmenin aika raskaaksi luettavaksi. Juonikuvio vaikuttaa melko hajanaiselta lupaavan alun jälkeen. Tarina kulkee monessa ajassa - ja välillä kaikissa ajoissa - yhtä aikaa, välillä reaalimaailman ja erään kirjan sisällä luetun sarjakuvan tarinoita kuljetetaan hämmentävästi päällekäin. Hahmot tulivat kyllä tutuiksi, mutta eivät millään tapaa läheisiksi. Myöskään hahmojen väliset suhteet eivät täysin avautuneet. 

Ehkä tämä olisi vaatinut huomattavasti laajemman pohjatietämyksen päästäkseen täysin oikeuksiinsa.

maanantai 30. toukokuuta 2022

Shuggie Bain

 

Douglas Stuart: Shuggie Bain
WSOY 2022, 495s.
Suom. Laura Jänisniemi

 

Douglas Stuartin Shuggie Bain on niitä kirjoja, joihin kohdistin ihan järjettömät etukäteisodotukset. Booker-palkittu teos pohjautuu Stuartin omiin kokemuksiin alkoholisti-yksinhuoltajaäidin lapsena 1980-luvun Skotlannissa. Lisäksi kirjan kansi on niin hieno, että sekin nosti odotuksia!

Shuggien perhe on asunut vuosia äidin vanhempien nurkissa, mutta viimein taksia ajava isä hankkii heille oman vuokra-asunnon. Muuttopäivänä paljastuu kaksi asiaa: asunto ei olekaan niin hieno tai niin hyvällä alueella, kuin isä on antanut ymmärtää, sekä se, ettei isä ole muuttamassa vaimon ja lasten seuraksi. Äiti juo, käy AA-kokouksissa, juo, hankkii työn, on jonkin aikaa juomatta, juo taas. Rahat ovat vähissä, mutta juomista löytyy konstilla tai toisella aina tarvittaessa. Shuggien isosisko ja isoveli lähtevät omilleen niin pian kuin mahdollista, mutta Shuggie on jumissa äitinsä kanssa. Äidin, jota hän rakastaa ja jonka paranemiseen hän uskoo kaikesta kokemastaan huolimatta.

Ehkä ennakko-odotukset olivat liian korkealla, ehkä lukuhetki oli aavistuksen pielessä. Jostain syystä Shuggie Bain ei ollutkaan siinä määrin "minun kirjani", kuin kuvittelin. Yksi suurin haaste oli ajankuva. Vaikka tiestin tapahtumien sijoittuvan 1980-luvulle, sijoitin jatkuvasti tarinan 20-30 vuotta aikaisempaan ajankohtaan. Kirjasta on tekeillä tv-sarja, jonka voisin katsoa ihan siksikin, että pysyisin koko ajan oikeassa ajassa. Ehkä se auttaisi hahmottamaan kokonaisuuden eheämmäksi.

maanantai 23. toukokuuta 2022

Rokki-Pupu ja Rolli-Pöllö: Keikkakuumetta

 

Pete Leppänen: Rokki-Pupu ja Rolli-Pöllö: Keikkakuumetta
Lasten Keskus 2022, 129s.
Kuvitus: Paula Mela

Iltasaturutiinimme on nykyään kaikkea muuta kuin rutiini. Välillä luemme pitkiä pätkiä, välillä kuluu monta päivää ilman yhteistä lukuhetkeä. Pete Leppäsen rokkaavista ystävyksistä kertovaa kirjaa luimme yli kuukauden, kun sopivia lukuhetkiä oli niin harvassa.

Rokki-Pupu ja Rolli-Pöllö ovat innoissaan, kun maailmankuulu bändi Kirotut lokit saapuu Pöpelikkölään esiintyäkseen koulun diskossa. Vielä enemmän kaverukset villiintyvät, kun heille avautuu mahdollisuus toimia lämppärinä. He treenaavat niin paljon, että Rollin ääni käheytyy. Eivätkä Rollin ääniongelmat jää ainoaksi haasteeksi, kun myös Rokin kitara joutuu ilkivallan kohteeksi.

Keikkakuumetta on sympaattinen ja kannustavakin kirja, jonka uskon uppoavan etenkin kaikkiin rocktähteydestä haaveileville. Kirjan lopussa on laaja sanavarasto, jossa selitetään tarinassa käytettyjä ja siinä erikseen tähdellä merkittyjä (pääasiassa) musiikkisanoja. Rokin ja Rollin biisilista jäljittelee suomirockin suuria hittejä, mikä tosin meni kolmasluokkalaiselta ohi, enkä viitsinyt kesken tarinoinnin alkaa tätä juttua avaamaan.

Rokin ja Rollin tarina saa jatkoa vielä tämän vuoden puolella, lokakuussa.

keskiviikko 11. toukokuuta 2022

Numeroruuhka

Numeroruuhka
Eve Hietamies: Numeroruuhka
Otava 2022, 468s.

Antti ja Paavo Pasasen elämässä tapahtuu jälleen vaikka mitä. Antti Pasasen työpaikalla alkavat yt:t ja hänen isänsä tarvitsee väliaikaisen sijoituspaikan siksi aikaa, kun hänen ja Anitan kotia remontoidaan toipilaalle sopivammaksi. Nämä asiat eivät toki ole minkäänlaisessa syy-seuraussuhteessa toisiinsa... Paavon koulunkäynti on sellaista, joka saa opettajan hyödyntämään Wilmaa ahkerasti. Enni ja Terttu asuvat omaa kotiaan ja yhdessä vietetään viikonloput.

Tartuin Numeroruuhkaan innolla ja nautinkin lukemisesta suurimmaksi osaksi. (Angiina vei osan nautinnosta.) Eve Hietamies kirjoittaa vetävästi, kevyesti ja humoristisesti, mikä tekee lukemisen helpoksi. Mutta voi jestas sentään, miten rasittava Antti tässä kirjassa oli! Syy/syyt ovat toki ilmeiset ja sinänsä ymmärrettävät, mutta pakko on ihailla lähi-ihmisten pitkää pinnaa ja ymmärtämisen venymistä.

Paavon äiti on edelleen jotenkin kylmäävä tyyppi, leikkipuistoystävät taas paljon paremmin toimeentulevia kuin muistinkaan. Muutaman kerran nauroin ääneen Pasasten elämän koomisille tilanteille, joita tosin tarjoili useimmiten Peippo Siskonsa kanssa (joka ei ole hänen siskonsa).

Oli sinänsä hauskaa palata Pasasten pariin, vaikka vähän ankeissa merkeissä kohdattiinkin. Jos vielä tavataan, toivon enemmän Enniä!