maanantai 17. tammikuuta 2022

Taltuta klassikko goes länsimainen kirjallisuus

Taltuta klassikko goes länsimainen kirjallisuus
Maria Laakso: Taltuta klassikko goes länsimainen kirjallisuus
Tammi 2021, 316s.
Kuvitus: Maria Laakso

 

Harva tietokirja on ihastuttanut niin paljon, kuin Maria Laakson Taltuta klassikko. Ei siis ole mikään ihme, että tämä Taltuta klassikko goes länsimainen kirjallisuus on ihan loistava.

Tällä kertaa Laakso taltuttaa länsimaisen kirjallisuuden klassikoita (kuka olisi arvannut!), kuten Danten Jumalaisen näytelmän, Daniel Defoen Robinson Crusoen, Mary Shelleyn Frankensteinin ja Italo Calvinon Jos talviyönä matkamies:hen. Saa taivuttaa paremmin, minä en nyt osaa.

Laakson taltuttamista klassikoista olen lukenut vain muutaman: tuttuja tarinoita olivat Gulliverin retket, Hamlet, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä Frankenstein. Ja kun sanon tuttuja, ei se välttämättä tarkoita, että kirjasta olisi jäänyt kovin pysyviä muistijälkiä. Esimerkiksi Gulliverin matkat lähinnä hämmästytti pitkäveteisyydellään, vaikka luinkin sen aikuisena ja tiesin lukevani satiiria.

Laakson kertomana Gulliverinkin seikkailut kuulostivat silti lähes hauskoilta! Laakso kirjoittaa vauhdikkaasti ja rempseästi, niin että tiukkapipoisempaa kirjallisuusihmistä saattaisi jo harmittaa.

Kaikin puolin oivallinen ja opettavainen lukukokemus, jota suosittelen kaikille viihdyttävää luettavaa kaipaaville.


PS: blogissani tullee olemaan tänä keväänä tavallista hiljaisempaa. Olen aloittanut kirjallisuusalan opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa ja saatoin innostua kurssitarjonnasta enemmän kuin mihin oikeasti olisi aikaa. Joten bloggaamisen täytyy todennäköisesti välillä odottaa vuoroaan töiden, perheen, kotitöiden ja niiden opiskeluiden jälkeen.

tiistai 28. joulukuuta 2021

Blaze

 

Stephen King as Richard Backman:
Blaze
Simon and Schuster 2008, 340s.



Tämä syksy ja alkutalvi on ollut monin tavoin haasteellista ja siinä sivussa lukeminen (bloggaamisesta puhumattakaan) on jäänyt vähiin. Lukujumia avaamaan puoliso suositteli Stephen Kingiä, joka on yksi lempikirjailijoitani. Kuinka ollakaan omasta hyllystä löytyi tämä lukematon kirja, Blaze. Hankin sen tuoreeltaan vuonna 2008, mutta koska perheessämme oli siinä vaiheessa pieni poikavauva, mies suositteli kirjan luettuaan, että minä lukisin sen vasta joskus myöhemmin. Blaze nimittäin kertoo poikavauvan kidnappauksesta, joten tämä olisi tosiaan ollut liian rankka siinä elämäntilanteessa.

Clayton Blaisdell Jr, tuttavien kesken Blaze, on hankalassa tilanteessa. Hänen ainoa "ystävänsä" ja rikoskumppaninsa George Rackley on kuollut, eikä Blaze ole kovin hyvä huolehtimaan itsestään. Rahaa pitäisi saada, joten Blaze päättää toteuttaa Georgen kanssa aiemmin suunnitellun kidnappauksen. Matkassa on monta mutkaa, joista pienin ei ole Blazen aivovamma.

Blazessa yhdistyy monta Kingin vahvuutta: lapsuuden muistelu, ystävyyden kuvaukset (joskaan nämä ystävyydet eivät ole järin suloisia) ja inhimillisyys. Tunnelma kehittyy hiljalleen, mutta kerää loppua kohti paljon kierroksia. Tykkäsin tästä kirjasta, vaikka olisinkin toivonut monen asian menneen eri tavalla.

tiistai 21. joulukuuta 2021

Oikeusjuttu

Oikeusjuttu
Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu
Kosmos 2021, 5h 24min
Lukija: Hannamaija Nikander


Kuuntelin Johanna Vehkoon Oikeusjutun päivässä. Se kertonee jo aika paljon siitä, kuinka puhuttelevasta kirjasta on kyse.

Oikeusjuttu kertoo Vehkoota vastaan nostetusta kunnianloukkaussyytteestä ja sitä seuranneesta oikeudenkäynnistä. Vaikka aihe on henkilökohtainen, Vehkoo kirjoittaa asiallisesti ja tarkastelee asioita monesta näkökulmasta. Hän käy läpi verkkovihaa ja trollausta, osin samoja asioita kuin sarjakuvateoksessa Vihan ja inhon internet. On uskomatonta, että huorittelu ja raiskaustoiveet ovat ok, mutta eräät toiset sanat eivät sitä ole.

Tämä kirja on ahdistava, silmiä avaava, oksettava ja lannistava, mutta äärettömän tärkeä.
Täydet viisi tähteä, myös äänikirjan lukijalle.

Pilvilinna

 

Kerstin Gier: Pilvilinna
Gummerus 2019, 375s.
Suom. Heli Naski


Kerstin Gierin Pilvilinna on ollut lukulistallani ilmestymisestään asti. Jostakin syystä sille ei kuitenkaan löytynyt lukuaikaa ennen kuin se valikoitui YA-lukupiirimme joulukuun kirjaksi. Olen pitänyt aiemmista Gierin kirjoista, joten oletin viihtyväni tämänkin parissa. Ja niin tein!

Fanny on jättänyt lukion kesken ja pestautunut Sveitsin vuoristossa sijaitsevaan hotelli Pilvilinnaan. Fanny toimii lastenhoitajana ja avustaa siellä täällä muissakin hommissa. Pilvilinna on perinteikäs ja jo osin rupsahtanut paikka, mutta tunnelma siellä on aivan omaa luokkaansa. Vieraat ovat rahakkaita ja nimekkäitä, mutta jotain erikoista tuntuu olevan meneillään tänä jouluna.

Ensin Fannyn suurin haaste ovat hankalasti kaitsettavat lapset, mutta pian ongelmaksi nouseekin jalokivivaras ja kidnappaajat. Luvassa on takaa-ajoja, piileskelyä - ja niin, myös hieman romantiikkaa.

Pilvilinna käynnistyy hieman hitaasti, mutta kun pääsin uppoutumaan siihen kunnolla, lukeminen sujui ihastuttavan helposti. Tavallaan kirjan tapahtumat ovat pieniä ja verkkaisiakin, mutta pidin hotellin tunnelmasta niin paljon, ettei asia minua suuremmin haitannut. Romanssikuviot tuntuivat kieltämättä hieman päälleliimatuilta ja minusta tuntui siltä, kuin Geir olisi vahingossa unohtanut hyödyntää erään juonikuvion, jota mielestäni pohjustettiin mielenkiintoisesti kirjan alkupuolella. 

Tämä kirja sopi oivallisesti luettavaksi näin joulun alla.

tiistai 14. joulukuuta 2021

Mitä eläimet miettivät

 


Kai Vainiomäki: Mitä eläimet miettivät
Myllylahti 2021, 34s.

On nukkumaanmenoaika, mutta Maxilla ja Maijalla on meneillään väittely eläinten älykkyydestä. Koska lapset eivät keskenään saa asiaa sovittua, kääntyvät he vanhempien puoleen. Pian äiti alkaakin kertoa tarinoita eri eläinten nokkelista tempuista ja ihmisillekin tutuista tavoista. Lapset saavat kuulla muun muassa puhetta ymmärtävästä bonobosta, eli kääpiösimpanssista, pitkävihaisista variksista, läheisiään surevista norsuista ja ryhmäpaineesta.

Kai Vainiomäen kirjasta löytyy paljon mielenkiintoista eläintietoutta. Tekstiä on yllättävän paljon ja olisinkin kaivannut hieman enemmän ilmavuutta.

Luin kirjaa itsekseni, mutta aika pian niskan taakse ilmaantui kolmasluokkalainen, jonka kanssa luettiin sitten yhdessä kirja loppuun. Minua kiinnosti eniten puhuvat eläimet ja tämän jälkeen tekisikin mieli lukea uudestaan Koko, puhuva gorilla

Ryhmäpainetta käsitellään eniten ja se onkin mielenkiintoinen aihe. Eivät kaikki aikuisetkaan tunnista aina, missä menee oman mielipiteen ja muiden seuraamisen raja: joskus hankitaan uusi tv tai hienompi grilli, koska jollakin toisellakin on, ei siksi että itse välttämättä haluaisi tai varsinkaan tarvitsisi sellaista. Ja toisinaan lapset haluavat jonkun lelun enemmän siksi, että kaikilla muillakin on.

Mielenkiintoinen kirja, joka sopii erityisen hyvin lapsen kanssa yhdessä luettavaksi.

lauantai 27. marraskuuta 2021

Varjot 1, Helähdys

Timo Parvela: Varjot 1, Helähdys
Tammi 2021, 170s.
Kuvitus: Pasi Pitkänen

 

Varjot-sarja on jälleen uusi osoitus siitä, että Timo Parvelan ja Pasi Pitkäsen yhteistyö toimii loistavasti. Kirjan runsas kuvitus on kaikessa synkkyydessään ilo silmälle ja teksti on miellyttävän vetävää luettavaa.

Pete Valon paras ystävä, Sara, on vakavasti sairas. Lääkäritkään eivät tiedä, mikä häntä vaivaa, mutta Saran vointi huononee tasaisesti koko ajan. Epätoivoissaan Pete esittää joulupukille toiveen, että Sara parantuisi. Eihän Pete tietenkään joulupukkiin usko, mutta seuraavana yönä tapahtuu kummia. Peten toive täytetään, mikäli hän antaa vastalahjaksi varjonsa. Pete suostuu empimättä, mutta varjottomuus tuo tullessaan mitä omituisempia sivuoireita.

Pidin Helähdyksestä tosi paljon. Juonikuvio on mielikuvitusta kutkuttava, etenkin varjottomuuden vaikutusten osalta. Se, mihin varjoja käytetään, ei toistaiseksi tuntunut niin mielenkiintoiselta, mutta eiköhän sekin ala ajan mittaan kiinnostaa.

Helähdyksen heikkous on siinä, että se on niin selkeästi sarjan aloitus: mielenkiinto kyllä herää, mutta sitten kirja jo loppuukin ja jatkoa saa odottaa hyvän tovin. Joka tapauksessa Varjot-sarja vaikuttaa lupaavalta ja sellaiselta, jota on helppo vinkata luettavaksi kaikille niille, jotka ovat Keplerinsä jo lukeneet.

keskiviikko 24. marraskuuta 2021

Isetin solmu

2
Magdalena Hai: Isetin solmu
Royamen aikakirjat 2
Otava 2021, 687s.

Kolmisen vuotta sitten olin älyttömän innoissani Magdalena Hain Kolmannesta sisaresta. Tartuinkin tähän hartaasti odotettuun jatko-osaan innolla ja suurin odotuksin. 

Isetin solmu on aivan yhtä runsas ja monisyinen kuin edeltäjänsä. Hahmoja on paljon ja monet saavatkin runsaasti palstatilaa. Mutta vaikka kirja on vauhdikas ja kiistatta taidolla kirjoitettu, minä en päässyt tarinan kyytiin kuin pieniksi hetkiksi kerrallaan. Harmitti ihan hirveästi tajuta, ettei pääni ole tällä hetkellä fantasiamoodissa alkuunkaan ja silti olin niin hölmö, että jatkoin lukemista, vaikka olisin voinut säästää kirjan parempaan ajankohtaan. 

Sen verran kirjasta jäi mieleen, että Lunen avaaman haltiaportin kautta maahan alkaa valua - ja lopulta vyöryä - haltioita, joilla on kaikkea muuta kuin hyvät aikeet. Lyceumin rehtori sairastuu ja Lyceum siirtyy arvaamattomaan tapaansa ajassa ja paikassa toiseen. On myös matka kauas maasta, paluu maahan hyvin paljon myöhemmin, aikahyppy ja paradokseja.

Isetin solmu on kirja, joka ansaitsee huomattavasti paremmat lukuolosuhteet, kuin mitkä itse kykenin sille nyt antamaan.