tiistai 30. kesäkuuta 2020

Jane - Eräs murha / Punaiset osat

Maggie Nelson: Jane - Eräs murha / Punaiset osat
S&S 2020 , 415s.
Suom. Kaijamari Sivill

Maggie Nelson ei koskaan tavannut tätiään Janea, joka murhattiin vuonna 1969. Janen murhan aikoihin samalla alueella oli murhattu kuusi muutakin nuorta naista. Tädin murha vaikutti kuitenkin, ihan ymmärrettävästi, myös Maggien elämään: isän ollessa poissa kotoa äiti rakensi barrikadeja ulko-oville, jotta kuulisi mahdollisen tunkeilijan tulon.

Jane - Eräs murha on proosarunomuotoinen katsaus Janeen. Yhdistämällä Janen päiväkirjamerkintöjä, lehtijuttuja ja muita dokumentteja, totta ja kuviteltua, Nelson onnistuu luomaan Janesta todellisen tuntuisen henkilön. Janen murhaillan tapahtumat muotoutuvat pienistä paloista, samoin Jane itse.

Punaiset osat taas on truecrimehenkinen katsaus, jossa Nelson ikään kuin raportoi tätinsä murhaoikeudenkäynnin etenemistä. Jane - Eräs murha -kirjan ilmestymisaikaan kävi nimittäin ilmi, että poliisilla oli epäilty, jota vastaan nostettiin murhasyyte.

Janen luin todella vauhdikkaasti, sillä runomuoto suorastaan hotkaisee lukijan sisäänsä. Ilmavasta tekstistä huokuu nuoruuden vimmaa, ja tuntuu kuin itse Jane kurkottaisi tekstin takaa lukijaa kohti. Punaiset osat tuntuikin sitten alkuun raskaalta luettavalta. Tekstiä täynnä olevat sivut pönöttivät siinä silmien edessä vaativina ja jotenkin liian massiivisina. Mutta onneksi sopeuduin ja lopulta Punaiset osatkin kääntyilivät vaivattomasti.

Kokonaisuus on huikea.
Janen kohtalo koskettaa ja Nelsonin huomiot esimerkiksi murhien uutisoinneista ovat karuja. En haluaisi sanoa nauttineeni tästä kirjasta, kun sen taustalla on ihan oikea murha, mutta Nelsonin teksti on taidokasta joka tapauksessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti