Katie Scott & Jenny Broom: Eläinten sukupuu
(Animalium (Welcome to the Museum), 2014)
Nemo 2015, 103s.
Suom. Jukka Koskelainen
Lasten tietokirjoista löytyy paljon sellaisia teoksia, jotka kiehtovat aikuistakin lukijaa. Meidän perheessä tämä Eläinten sukupuu on luokiteltu osastolle "äitin tärkeä kirja!" ja lapsiparat ovat saaneet lukea sitä vain valvotuissa olosuhteissa.
Kookas ja upeasti kuvitettu Eläinten sukupuu on visuaalisesti todella kaunis kirja. Kuvat muistuttavat tyyliltään ja väritykseltään vanhoja koulujen opetustauluja ja tämän kirjan kuvia voisi hyvinkin kuvitella ripustavansa seinälle. Kirjan rakenne on hauskasti toteutettu museokierros: esiteltävät eläimet on jaoteltu kuuteen saliin (selkärangattomat, kalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät) aivan kuin oikeassa museossa. Tähän museoteemaan tuo vanhahtavan tyylinen kuvitus sopiikin täydellisesti.
Museokierros alkaa tietenkin sisäänkäynnistä, jossa voi pysähtyä ihailemaan loistavasti havainnollistavaa elämänpuuta, jonka avulla hahmottaa jo nopealla vilkaisulla kaikkien eläinten sukulaisuuden. Museon parhaita puolia on se, että siellä voi ihastella samaan aikaan jo kadonneita ja edelleen eläviä eläinlajeja.
Eläinten sukupuu on hurjan hieno teos, mutta siihen on jäänyt harmittavan paljon kirjoitus-, oikoluku- ja/tai käännösvirheitä. Tekstejä ei edes ole kovin paljoa, joten virhemäärä on silmiinpistävän korkea. Lisäksi olisin toivonut nisäkäsosaston esitelleen myös ihmisen, mutta jostain syystä ihminen oli jätetty kokonaan pois.
Olen tosiaan vaalinut tätä kirjaa lasten rajuilta otteilta, mutta kyllähän tämä on pakko luovuttaa lasten vapaasti luettavaksi. Kirjan selkeä rakenne ja tiiviit tekstiosuudet ovatkin uskoakseni juuri sellaisia seikkoja, jotka houkuttelevat lasta lukemaan itsekin.
