Tänään 15.7.2015 kirjabloggaajat tempaisevat kirjastojen puolesta julkaisemalla itsestään kuvan valitsemansa kirjaston edessä. Tempauksella kirjabloggaajat tahtovat osoittaa tukensa kirjastoille, kannattaa kirjastojen ja kirjastolain säilyttämistä sekä tuoda näkyvyyttä kirjastoille. Enemmän aiheesta sekä linkkilista osallistujien blogeihin löytyy La petite lectrice –blogista.
Pienenä tykkäsin ihan kauheasti käydä hammaslääkärissä. Minusta oli jännää maata siinä hiostavassa, makuuasentoon lasketussa tuolissa, silmillä liian suuret aurinkolasit. Tuntui hassulta, kun hammaslääkäri tökki hampaita ja supatteli hoitajalle ylösmerkattavaksi kryptisiä numeroita ja muita salaisia tietoja. Sieltä sai aina lähtiessä kiiltokuvan tai sellaisen pienen peilin, jolla saattoi itse leikkiä hammaslääkäriä.
Näistä lämpimistä muistoista huolimatta julkisten palveluiden ehdoton ykkönen on aina ollut kirjasto. Sieltä olen kantanut luettavakseni järjettävät* määrät kirjoja ja päässyt niiden avulla matkustamaan lukemattomiin paikkoihin, tutustunut tuhansiin ihmisiin ja vaikeammin määriteltäviin elämänmuotoihin, saanut kokea tunteita laidasta laitaan. Väkisinkin olen myös oppinut asioita.
*En näköjään osannut päättää, ovatko lainausmääräni järkyttävät vai järjettömät ja päädyin keksimään uuden sanan.
Kotikotona asuessa kävin joka viikko kirjastoautolla, joka pysähtyi kätevästi linja-autopysäkille ihan meidän talon kohdalle. Piti ylittää vain tie. Vaikka valikoima oli toki suppea, kirjojen selailuun hurahti helposti paljon aikaa. Toisinaan kuskin piti vähän muistuttaa, että hänen pitäisi oikeastaan päästä jo jatkamaan matkaa.
Olen asunut Kokkolassa noin 16 vuotta ja sinä aikana Kokkolan kaupunginkirjasto on tullut hyvin tutuksi. Ehdin hankkia kirjastokortin vanhassa kirjastorakennuksessa - ja haalia vinot pinot luettavaa pitkällä laina-ajalla, kun kirjasto suljettiin hetkeksi uusiin tiloihin muutettaessa.
Meidän kirjaston tarjonta on todella laaja. Jos jotakin ei pääkirjastosta löydy, melko hyvällä todennäköisyydellä jostakin toisesta Anders-kirjastosta löytyy ja aineiston varaaminen niistäkin on maksutonta.
Viimeisen vuoden ajan olen jälleen palannut kirjastoauton asiakkaaksi. Satuin kuulemaan, että meitä lähin pysäkki lopetetaan, koska siellä ei ole riittänyt asiakkaita. Tein kuskin vinkin mukaisesti ehdotuksen uudesta pysähdyspaikasta ja pian vuoden ajan kirjastoauto on pysähtynyt meidän postilaatikolla. Kerran viikossa - kirjastoauton loma-aikoja lukuunottamatta - olen päässyt palauttamaan vanhoja lainoja, noutamaan varauksia ja lainaamaan vähän muutakin luettavaa. Useimmiten lapset ovat tulleet mukaan, pari kertaa lasten kaveritkin. Minua on ilahduttanut se, että pysäkillä on ollut myös muita kävijöitä.
En nyt aikuisenakaan pelkää hammaslääkäriä, mutta nykyisin odotan paljon innokkaammin kirjastoautoa tai kirjastoreissua kuin hampaiden vuositarkastusta. Siitä joutuu maksamaankin, toisin kuin kirjaston palveluista.
