Susa tiedusteli blogissaan, millä tavalla muut ovat tallentaneet lukukokemuksiaan ennen kirjablogeja. On ollut mielenkiintoista lukea muiden juttuja, vaikka välillä ajattelee, että voi jospa minäkin olisin ymmärtänyt tehdä noin! Sitten monen vuoden päästä, kun nykyinen muistikirja on täynnä, ostanko ihan oikean lukupäiväkirjan vai jatkanko kiva vihko -linjaani?
Ennen blogia (joka on minulle ihan uusi juttu) olen pitänyt aika pelkistettyä lukupäiväkirjaa. Tällä hetkellä kirjoitan muistiin lukemieni kirjojen nimet, kirjailijat ja sivumäärän. Juonen kuvaus olisi kyllä fiksua kirjata ylös, ei se pelkkä nimi aina palauta mitään mieleen. Tällä hetkellä käytössä on oikeassa alakulmassa näkyvä, pikkusiskon tekemä muistikirja. Nämä neljä vihkoa pitävät sisällään vuodet 1992-2011. Tosin vuosituhannenvaihteessa lukupäiväkirjanpitäminen tuntui niin nololta, että pidin pientä taukoa.
Tässä kuvassa olevat vihot olivat vähän hukassa, mutta löysin lopulta. Samassa paikassa olivat myös ala-asteen päiväkirjat, joiden luulin olevan vielä lapsuudenkotini vintillä ja joita etsin kuumeisesti pääsiäisenalla kun sitä vinttiä porukalla siivottiin. Sateenvarjopaperilla päällystetty vihko on ensimmäinen lukupäiväkirjani, jonka aloitin ehkä vuonna -88. Isosiskon piti pitää koulua varten lukupäiväkirjaa - ehkä oli jokin kisa, kuka lukee eniten, en muista - ja minä halusin oman kirjavihon. Ja kuten näkyy, ensimmäiset lukupäiväkirjat olivat ylevästi "kirjallisuusvihkoja". Alkuun annoin kirjoille myös kouluarvosanan ja ilmeisesti luin pääasiassa huippukirjallisuutta, koska suosituin arvosana on 10+++++++++++. Oranssiin pöllövihkoon yritin harjoitella kirja-arvostelujen tekemistä, melko huonolla menestyksellä.