Maailman rikkain poika

David Walliams: Maailman rikkain poika
(Billionaire Boy, 2010)
Tammi 2018, 252s.
Suom. Kaisa Kattelus
Kuvitus: Tony Ross

Maailman rikkain poika on neljäs David Walliamsilta suomennettu lastenromaani. Me luimme sen iltasatuna* melko tiiviiseen tahtiin ja sekä minä että lapset tykkäsimme kovasti.

* Ette usko, miten valtavan onnellinen olen siitä, että lasten mielenkiinto iltasatuihin on palannut! Parasta!

Joe Spudd on ihan törkeän rikas 12-vuotias poika, jonka isä on tehnyt mittavan omaisuutensa nerokkaalla vessapaperi-innovaatiollaan. Kalliissa yksityiskoulussa Joen, kuten muidenkin oppilaiden, on pukeuduttava hyvin vanhanaikaisiin kouluasuihin ja häntä kutsutaan muun muassa Peppuporhoksi ja Pyllyperijäksi. Kotona Joella on ihan kaikki tavarat mitä kuvitella saattaa ja paljon sellaistakin, mitä ei osaisi kuvitellakaan. Mutta onnellinen hän ei ole. Joe kaipaa kipeästi oikeaa ystävää. Joe suostutteleekin isänsä siihen, että Joe siirtyy läheiseen kunnalliseen kouluun ja teeskentelee tuiki tavallista lasta. Aluksi kaikki sujuukin oikein hyvin, mutta pian totuus Joen kotioloista paljastuu ja sitten kaikki alkaa mennä päin pyllyä.

Pidin kirjasta, mutta vielä enemmän pidin siitä, miten lapset siihen uppoutuivat. Ystävystyminen voi olla hankalaa, eikä suuri omaisuus välttämättä lainkaan helpota asiaa. Voi olla vaikea tunnistaa ne, jotka haluavat olla ystäviä vain rahan takia. Lapset eläytyivät Joen ongelmiin syvästi ja muutama pieni sympatiaitkukin saattoi kirjaa kuunnellessa päästä muutamilta kuulijoilta.

Walliams jatkaa tarinointia aiemmista kirjoista tutulla, toimivalla reseptillä: sopivassa suhteessa huumoria, vakavia pohdintoja ja annos Rajin kioskia.

---

Helmet-lukuhaaste 2018: 32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan