Näytetään tekstit, joissa on tunniste A J Jacobs. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste A J Jacobs. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. marraskuuta 2012

Vauvan tuoksua ja Kunnon mies

Meidän perheessä opetellaan parhaillaan uudenlaista arkea. Viikko sitten lapsilukumme kasvoi kolmeen ja nyt nautimme pienen, tuhisevan pojan pehmoisuudesta ja vauvan tuoksusta. Koska minua tarvitaan varsin usein ruokkimistehtäviin (ja pääkin on tavallista harvempi), on lukeminen hidasta ja bloggaaminen vielä hitaampaa. Mutta eiköhän kirjoillekin vähitellen löydy taas se oma aikansa.

 A. J. Jacobs: Kunnon mies - Kuinka tavoittelin täydellistä terveyttä
(Drop Dead Healthy. One Man's Humble Quest for Bodily Perfection, 2012)
Nemo 2012, 371s.
Suom. Lotta Heikkeri

Fiksuna tyttönä pakkasin sairaalakassiin riittävästi lukemista ja tämä A. J. Jacobsin terveellisen elämän tavoittelusta kertova kirja oli sopivan helppoa luettavaa laitosolosuhteissa. Olen lukenut aiemmin Jacobsilta suomennetun Raamatullisen vuoden josta pidin kovasti, joten odotukset olivat varsin korkealla tämänkin kirjan suhteen.

Kahden vuoden ajan Jacobs pyrkii elämään mahdollisimman terveellisesti. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? No, ensin täytyy tietenkin pohtia, mikä on terveellistä. Jacobsilla onkin 53 arkin mittainen lista asioista, jotka hänen tulisi tehdä terveyttään parantaakseen. Listalta löytyy helposti toteutettavia asioita hyräilemisestä sisälämpötilan laskemiseen sekä haastavia, kuten Oscar-palkinnon voittaminen (tutkimukset osoittavat, että Oscar-voittajat elävät kolme vuotta muita pidempään). Listansa Jacobs on kirjoittanut Papyrus-fontilla "koska erään tutkimuksen mukaan vaikeasti hahmotettavien kirjasintyyppien lukeminen parantaa muistia."

Pelkästään terveellisistä ruokavalioista on olemassa lukuisia eri versioita. On tutkimuksia, jotka todistavat kasvispainotteisen ruokavalion terveellisyyden, mutta toiset tutkimukset puoltavat vähähiilihydraattista ruokavaliota. Toiset liputtavat raakaruoan puolesta, toiset tyytyvät pienentämään annoskokoaan. Yhdelle riittävä pureskeleminen on terveellisen syömisen kulmakivi, mutta joku muu uskoo pitkän elämän toteutuvan äärimmäisen niukalla ruokavaliolla. Jacobs testaa kahden vuoden aikana monia erilaisia ruokavalioita, joista osa saa nopeasti aikaan muutoksia olotilassa.

Ruokailun ohella myös kuntoilun saralla on rutkasti erilaisia näin-kuuluu-tehdä -näkemyksiä. Perinteisen salitreenin lisäksi Jacobs testaa erilaisia ryhmäliikuntatunteja, hyötyliikunnan maksimointia, juoksevien asioiden hoitamista juosten sekä - ehkä lempparini - luolamiestreeniä. Luolamiesliike eli paleoliike uskoo, että nykyihmiset tulevat terveiksi "palaamalla vanhoihin tapoihin, syömällä ja kuntoilemalla kuin luolamies." Luolamiestreeni suoritetaan ilman paitaa ja kenkiä, luonnollisesti. Juoksutyylin tulisi olla kovin erilainen kuin se pystyasento, johon olemme tottuneet:

"Meidän pitäisi juosta sulavasti kuin eläimet, lihakset rentoina, nojaten eteenpäin ja antaen painovoiman vetää kohti. Ei saa tömistää, vaan pitää ottaa lyhyitä askelia ja astua kevyesti päkiöille. Käsiä ei tarvitse viuhtoa, ne saavat roikkua sivuilla."

Luolamiesliikkeen jäsenten ruokavalio on hyvin lihapainotteinen. Hiukan kränää aiheuttaa kuitenkin kysymys siitä, saako lihan kypsentää. Osa uskoo, että luolamiehillä oli käytössään tuli ja siten kypsentäminen on sallittua, toiset taas syövät lihansa raakana.

Kahden vuoden aikana Jacobs pohtii terveyttä mm. sydämen, korvien, immuunijärjestelmän, suoliston, aivojen, ihon, unen ja käsien näkökulmasta. On ihailtavaa, miten avoimin mielin ja täysillä Jacobs heittäytyy testaamaan mitä erikoisempia juttuja. Ja Jacobsin vaimolle täytyy nostaa hattua: täytyy olla erityislaatuinen nainen, jotta jaksaa seurata miehen terveystestailuja kahden vuoden ajan.

Mainio kirja, joka viihdyttää mutta on myös täynnä ajatuksia herättävää tietoa. Suosittelen!