M. J. McGrath: Jään muisti
(White heet, 2011)
Like 2012, 393s.
Suom. Anu Nyyssönen
Jään muistin kaltaiset, hivenen dekkarityyliset jännityskirjat eivät ole minulle sitä mieluisinta luettavaa. Joskus sitä vain kaipaa hitusen kirjallista CSI:ta ja tulee astuttua ulos omalta mukavuusalueeltaan.
Edie Kiglatuk työskentelee oppaana Kanadan tundralla, aivan pohjoisnavan tuntumassa. Edie on kokenut metsästäjä, mutta tällä kertaa metsästysreissu ei ole ollut kovin menestyksekäs. Ryhmän miehet (kaikki kaksi) eivät ole kummoisia metsästäjiä ja vaikuttavat olevan kiinnostuneempia aivan muista asioista. Retkiseurue kohtaa kuitenkin suurempia ongelmia, kun lumimyrsky nousee ja toista miehistä ammutaan rintaan. Tästä saa alkunsa outojen tapahtumien ketju, joiden syitä Edie alkaa omin päin tutkia.
Pienen inuiittikylän ihmiset ja tavat ovat varsin mielenkiintoisia. Silti kirjan tapahtumakuvio on aika perinteinen: yksi yrittää selvittää rikoksen, joku salaa jotakin, toinen ei halua että asioita pengotaan ja poliisikin on kiireinen. Ensin mainittu, tässä tapauksessa Edie, saa selville jotakin pientä, ja huomaa pian olevansa keskellä jotakin kovin suurta ja vaarallista. Niin ja tietysti kirjassa on niitä pakollisia "tää menis nyt yksin tänne, vaikka kaikki tajuaa, että siitä tulee hankaluuksia" -kohtia.
Vaikka kirja kokonaisuutena ei jättänyt kovin mieleenpainuvaa jälkimakua, niin tykkäsin arktisen luonnon kuvauksista. Ja kyllä minä jotain opinkin, kuten sen, ettei jääkarhun maksaa saa syödä.
Maailmanvalloitus: Kanada
