Jon Klassen: Haluan hattuni takaisin
(I Want My Hat Back, 2011)
WSOY 2013
Toisinaan meidän lapsia kyllästyttää se, että äiti haluaisi lukea yhdessä jonkun kivan lastenkirjan. Vaikka pojat toki saduista tykkäävät, niin ymmärtäähän sen, että
Minä odotin tätä kirjaa malttamattomana, sillä ihastuin sen kuvitukseen heti kun siitä ensimmäiset maistiaiset näin. Kun Haluan hattuni takaisin sitten kolahti postilaatikkoon, haalin heti isot pojat sohvalle, jotta päästäisiin lukemaan. Muutaman minuutin suostuttelun jälkeen lievästi vastahakoiset pojat myöntyivät kuuntelemaan kirjaa, "Mutta äiti, vaan yhen kerran!". Klassenin kirja oli kuitenkin niin hauska, että se luettiin yhteen menoon kolmesti. Ja vähän myöhemmin vielä kahdesti. Sen jälkeen osasimme sen jo ulkoa ja meitä alkoi hihityttää heti jos joku kysyi "Oletko sinä nähnyt minun hattuani?".
Tuo kansikuvan murheellinen karhu on nimittäin kadottanut hattunsa ja haluaa tietysti löytää sen. Mutta kukaan ei ole nähnyt hattua. Karhu heittäytyy maahan surkuttelemaan ihanan hattunsa kohtaloa, kunnes hoksaa itse nähneensä tuon kadonneen hatun!
Jotta teidän ei tarvitsisi tyytyä vain meidän perheen kehuihin, voin kertoa (tyystin lupaa kysymättä), että isosiskoni ja hänen nuorimmaisensa pitivät tästä myös.
(PS: Jon Klassenin blogi löytyy täältä.)
