Näytetään tekstit, joissa on tunniste Parahin Jeeves. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Parahin Jeeves. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Parahin Jeeves

P.G. Wodehouse: Parahin Jeeves
(Very Good, Jeeves 1930
Much Obliged Jeeves 1971
Carry on Jeeves 1925)
Teos 2013, 399s.
Suom. Kaisa Sivenius

Jokaisella pitäisi olla oma Jeeves, jonka puoleen kääntyä pienissä ja suurissa ongelmatilanteissa. Minä en pistäisi pahakseni  myöskään apua kodinhoidollisissa askareissa tai asuvalinnoissa. (Tosin Jeeves paheksuisi syvästi vaatekaappini sisältöä, mutta  hän osaisi paheksua lempeästi.)

Miksi tuijotat minua niin kuin ruijanpallas kalakauppiaan leikkuukivellä?

Parahin Jeeves on juuri niin höpsö, kepeä ja brittiläinen kuin odottaa sopii. Kokoelma pitää sisällään parisataasivuisen nimitarinan sekä 6 lyhyttä tapausta. Niin, Bertram Wilberforce Woosterin elämässä sattuu jatkuvasti mitä erikoisempia tapauksia, jotka hän itse kirjaa muistiin lukijoiden iloksi. Jälleen kerran Wooster yrittää vältellä kihloja, mutta jokin hänessä tuntuu vetävän puoleensa naimahaluisia naisia. Woosterilla on muutenkin taipumusta hankkiutua kiusallisiin ja epäilyttäviin tilanteisiin, jopa siinä määrin ettei edes Jeeves aina keksi ratkaisuja saman tien. Jeeves, jonka etunimi on muuten Reginald, voi myös ottaa etäisyyttä isäntäänsä, mikäli tämä vasten Jeevesin neuvoja pistää päähänsä väärän hatun tai käyttää väärän väristä kravattia. Tai kasvattaa viikset.

Tämän kirjan nimikkotarinassa Wooster saa kutsun tätinsä luokse, missä Woosterin ystävä tarvitsee apua vaalikampanjoinnissa. Tietenkään Woosterin kampanjointi ei ala kovin menestyksellisesti, sillä ensimmäiseksi hän päätyy juttusille ystävän ainoan vastaehdokkaan kanssa. Vierailunsa aikana Wooster saa niskaansa varkaussyytöksiä ja päätyy jälleen melkein kihloihin vasten tahtoaan, täti yrittää junailla perinnöntapaista köyhälle nuorukaiselle eräältä lääketehtailijalta, kihloja solmitaan ja puretaan sekä lisäksi Jeevesin klubin salainen kirja aiheuttaa harmaita hiuksia.

-- Florence oli pahalla tuulella, ja milloin niin käy, raavainkin mies kiipeää vaistomaisesti puuhun ja vetää sen perässään ylös.

Viihdyin Woosterin ja Jeevesin seurassa mahdottoman hyvin. Meno on niin hulvatonta ja sanailu omaa luokkaansa, että ihan varmasti luen lisää Wodehousea mahdollisimman pian. Olenkin onnistunut hankkimaan hyllyyni kaikki aiemmat Jeeves-tarinoita -kokoelmat, joten valinnan varaa on. Ainoan miinuksen annan tarinoiden järjestyksesta, sillä nimitarinassa viitattiin ainakin kahteen tarinaan, jotka oli sijoitettu tässä vasta kirjan loppupuolelle. Noin muuten Parahin Jeeves osoittautui täydellisen hurmaavaksi kirjaksi.