Tuula Karjalainen: Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta
Tammi 2013, 290s.
Ensi vuonna vietetään Tove Jansson -juhlavuotta, sillä hänen syntymästään tulee kuluneeksi 100 vuotta. Tuula Karjalainen on samaan aikaan tätä kirjaa kirjoittaessaan koonnut suurta taidenäyttelyä, joka avataan Ateneumissa ensi vuoden maaliskussa.
Tove Janssonista on kirjoitettu monia elämäkertoja, mutta tämä on ensimmäinen, jonka minä luin. Kuten varmasti monelle muullekin, minulle Tove Jansson on aina ollut ensisijaisesti Muumien luoja. Tiesin kyllä hänen olleen myös taidemaalari, mutta esimerkiksi poliittisista pilapiirroksista minulla ei ollut aavistustakaan. Jansson itse piti itseään ennen kaikkea taidemaalarina. Erilaiset kuvitustyöt lehtiin ja kirjoihin olivat lähinnä keino ansaita toimeentulo. Kirjoittaminen tarjosi Janssonille keinon paeta todellisuutta, missä sota peitti alleen kaiken. Muumit valloittivat ensin suomen ruotsinkieliset piirit sekä Ruotsin, sitten Englannin. Suomenkielinen yleisö oli jostain syystä paljon vaikeampi saavuttaa ja käännökset ilmestyivätkin hyvin hitaasti. Muumi-sarjakuvista piti tulla Janssonille vakaan toimeentulon takaaja, mutta lopulta jatkuva sarjakuvien tekeminen kääntyikin tukahduttavaksi taakaksi. Tove Janssonin veli, Lars Jansson, jatkoi kysyttyjen sarjakuvien laatimista.
On ihan ymmärrettävää, että Muumien valloittaessa maailmaa Tove Jansson olisi halunnut ottaa niihin etäisyyttä. Hän halusi edelleen olla taidemaalari, mutta moni muu projekti vei maalaamiselta aikaa. Jansson halusi myös jatkaa kirjoittamista, mutta jatkossa hän halusi kirjoittaa aikuisyleisölle.
Tuula Karjalainen on onnistunut kirjoittamaan selkeän, monipuolisen ja houkuttelevan elämäkerran yhdestä merkittävimmistä suomalaisista. Tove Janssonin perhesuhteet, opiskelut, persoona ja ihmissuhteet eivät jää hänen tuotantonsa jalkoihin, eikä päin vastoin. Erityisesti pidin siitä, miten esimerkiksi sota-aika ja sen vaikutukset Janssonin elämään ja työhön kulkevat rinta rinnan. Janssonin seksuaalinen suuntautuminen ei ole minua koskaan sen enempää mietityttänyt, mutta - noloa kyllä - vasta tämän kirjan luettuani tajusin, että homoseksuaalisuus oli tosiaankin rikos vuoteen 1971 ja sairaus 80-luvun alkuun asti. Siksi Tove Janssonin peittelemätön homoseksuaalisuus oli rohkeaa ja julkinen salaisuus.
Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta ei ole kaikenkattava teos, mutta ehdottomasti upea. Se on fyysisesti kaunis kirja, jonka runsas kuvitus tekee lukemisesta miellyttävää. On nimittäin todellakin mukavampaa lukea jostakin maalauksesta, kun vieressä on kuva kuin lähteä erikseen googlettelemaan, että minkähänlaisesta taulusta mahtaa olla kyse. Lisäksi Karjalainen kertoo Tove Janssonin töistä niin houkuttelevasti, että minä ehdin jo varata kirjastosta kaikki puuttuvat Muumikirjat ja -sarjakuvat. Haluan lukea nuo kirjat ns. uusin silmin. Kieltämättä myös Tove Janssonin aikuisten kirjat kiinnostavat nyt suuresti.
Upea kirja, jota suosittelen vilpittömästi.
