Tuplasti historiaa

Laura Cowan, Alex Frith, Minna Lacey, Jerome Martin:
100 asiaa historiasta
(100 things to know about History)
Lasten Keskus 2018, 128s.
Suom. Marketta Vaismaa
Kuvitus: Federico Mariani, Parko Polo

Ruth Brocklehurst & Henry Brook:
Murunen maailmanhistoriaa
(A Short History of The World)
Lasten Keskus 2019, 153s.
Suom. Anna-Reetta Sipilä
Kuvitus: Adam Larkman

Historia on todella mielenkiintoinen juttu, mutta minulle se on aina ollut haastavaa. Muistan huonosti tärkeitä vuosilukuja tai sitä kuka keksi mitäkin, missä ja milloin tai mitä nyt vaikka Bostonin teekutsuilla tarkoitetaankaan.

100 asiaa historiasta on kauttaaltaan runsaasti kuvitettu tietokirja, joka nimensä mukaisesti kertoo sata sekalaista asiaa historiasta. Asiat eivät ole järjestyksessä sen paremmin ajan kuin tapahtumapaikan mukaan, mutta tässä tapauksessa koin sen hyväksi ratkaisuksi, sillä se korosti annetun tiedon irrallisuutta. Tuntui helpommalta tutustua yksittäisiin asioihin, kuin suuriin kokonaisuuksiin. Kirjassa esiteltyjen asioiden kirjo on laaja. Kirja kertoo muun muassa maanalaisesta rautatiestä, joka ei ollut rautatie ensinkään, vaan verkosto erilaisia toimijoita, jotka auttoivat orjia vapauteen. Opin, että gladiaattoreita oli yli 30 tyyppiä, joista jokaisella oli käytössä erilaiset varusteet. Ennen luku- ja kirjoitustaidon yleistymistä erilaiset kansantarinat kulkivat suusta suuhun, minkä toki tiesin jo entuudestaan. Mutta että esimerkiksi tarina Beowulfista kesti yli viisi tuntia ja Intialainen Mahabharata 350 tuntia (kyllä!), niin sitä nyt en todellakaan tiennyt. Niissä, etenkin viimeksi mainitussa, on jo kovasti muistamista. Eihän Kalevalakaan ihan lyhyt ole, mutta jotenkin vasta tämä tunneissa kerrottu kesto auttoi ymmärtämään asiaa paremmin.

Murunen maailmanhistoriaa on rakenteeltaan tyystin päinvastainen. Siinä kerrotaan maailmanhistorian käännekohdista kronologisessa aikajärjestyksessä, kaikilla mantereilla. Juuri tällaista olisin kaivannut jo kouluaikana, kun en kerta kaikkiaan osannut hahmottaa vaikka sitä, mitä tapahtui muualla maailmassa silloin kun Mayat olivat voimissaan. Kirja on jaettu neljään osaan aikakausien mukaan: muinainen maailma, keskiaika, uusi aika ja uusin aika. Jokaisen aikakauden lopuksi on aukeaman kokoinen yhteenveto, jossa selkeän taulukon avulla näkee mitä milläkin mantereella kyseisellä aikajaksolla tapahtui. Kun koko maailmanhistoria on saatu mahtumaan 153 sivuun, on selvää ettei tässäkään kirjassa mennä asioissa pintaa syvemmälle, mutta ei tarvitsekaan. Kirjan alussa tekijät kertovatkin toivovansa heidän kirjansa innostavan tutustumaan historiaan tarkemmin.

Pidin molemmista kirjoista todella paljon. 100 asiaa -sarjassa on ilmestynyt kolme muutakin teosta, joita ajattelin suositella omille lapsille. Tämän koululaiset jo lukivatkin ja varsinkin neljäsluokkalainen kävi ahkerasti kommentoimassa lukemiaan asioita. Erikseen täytyy kehua molempien kirjojen kuvitusta. 100 asiaa -kirja on kauttaaltaan kuvitettu, kuin kuvakirja ainakin. Murunen maailmanhistoriaa on sekin runsaasti kuvitettu, pääasiassa mustavalkopiirroksin.