perjantai 12. huhtikuuta 2019

Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...)

Karl Newson: Karhu on karhu (tai ehkä joku muu)
Lasten keskus 2019, 24s.
Suomeksi riimitellyt: Tuula Korolainen
Kuvitus: Anuska Allepuz



Enpä olisi uskonut, että kuvakirja voi saada oloni näin ristiriitaiseksi, mutta niin vain kävi.

Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...) on päällisin puolin söpö tarina karhusta, joka unohtaa olevansa karhu. Hän testaa, onko hän ehkä sittenkin lintu tai hirvi, kettu tai orava, mutta päätyy lopulta olemaan taas karhu.

Ensimmäisenä tuleekin mieleen, että kirja rohkaisee kaikkia olemaan juuri sellaisia kuin ovat. Kenenkään ei tarvitse muuttua joksikin toiseksi, vaan näin on hyvä.

Harmikseni tarinan voi tulkita myös vanhoilliseksi pojat on poikia ja tytöt tyttöjä -kertomukseksi. Että turha yrittää poiketa jäykistä perinteistä, ruotuun on palattava kuitenkin. Tämä tulkinta ahdistaa minua todella paljon.

Haluan kuitenkin pitää tästä kirjasta, vaikka jo erityisen suloisen kuvituksen takia, joten ensinmainittu tulkinta tarinan opetuksesta olkoon minulle se oikea.

Lapset tykkäsivät etenkin karhun pyöreästä olemuksesta todella paljon, minä myös.

6 kommenttia:

  1. Ihana kansi, tosi suloinen! Pitäsköhän katsoa josko löytyisi tämä meidän kirjastosta ja lukea se vaikka siellä - siis ensisijaisesti kuvituksen takia. :D

    Mietin mahtavatko lapset ajatella sukupuolta niin kuin me aikuiset. Ehkä lapset näkevät eri eläimissä nimenomaan kaikkea muuta kuin sen sukupuolen eli luonteenpiirteitä ja muita ominaisuuksia ja kirja viestii, että olet hyvä just sellaisena kuin olet - ei siis tarvitse muuttua tai hävetä itseään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, Kuvitus on oikeasti tosi ihana!

      Itsekin ajattelen, etteivät lapset todennäköisesti tartu sukupuoleen samalla tavalla kuin aikuiset ja tosiaan turhautti, kun itse tarinan osittain sukupuolikysymyksenä näin.

      Sitä itsensä hyväksymistä ei ole kirjallisuudessakaan liikaa, joten sellaisena tarinana tämä on oivallinen.

      Poista
  2. Tykkään tosi paljon kirjan kansikuvasta ja nimestä :)

    VastaaPoista
  3. Tämä on suunnilleen ainoa runomuotoinen kuvakirja josta tykkään. Huomaa, että suomennoksessa asialla on ollut ammattiriimittelijä, ei "peruskääntäjä". Kerrankin runokuvakirja, jossa tarina ei huku keinotekoisilta tai väkisin väännetyiltä tuntuvien riimien alle!

    Minä myös tykkään pyöreästä karhusta, symppis kaveri:) Vaikka samalla kaipaisin laajempaa eläinvalikoimaa, viime vuosina on tullut tolkuton määrä karhuista, jäniksistä tai karhuista ja jäniksistä kertovia kuvakirjoja ja romaaneja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henna, En ole itse mikään runoilijatyyppi, mutta kyllä ne kömpelöimmät riimittely-yritykset ja toimimattomat runon rytmit häiritsevät minuakin. (Tässä kirjassa ei ollu runoteknisiä häiriötekijöitä!) Ehkä eniten inhoan oletusriimejä tyyliin vaatteet/aatteet.

      On muuten totta, että karhuja ja jäniksiä on ollut runsaasti lastenkirjoissa viime aikoina! Koiria ja kissoja on ollut aina paljon, mutta olisihan noita eläimiä tosiaan paljon muitakin.

      Poista