Ahdistunutta porukkaa

 

Fredrik Backman: Ahdistunutta porukkaa
Johnny Kniga 2020, 371s.
Suom. Katriina Huttunen

 

Fredrik Backmanin Ahdistunutta porukkaa on tuskastuttava kirja, jota ei voi jättää kesken. (Paitsi puoliso jätti, mutta ei puhuta siitä.)

Eräs henkilö on ajautunut niin ahdistavaan tilanteeseen, että hän järkeilee selviävänsä siitä ainoastaan ryöstämällä pankin. Epäonnekseen hän valitsee kohteekseen konttorin, jossa ei käsitellä käteistä rahaa. Paetessaan paikalta ryöstäjä päätyy asuntoesittelyyn - uuden vuoden aattona, mikä on hyvin erikoinen ajankohta asuntonäytölle - ja niin sitä ollaankin eräänlaisessa panttivankitilanteessa.

Kertomus etenee spiraalinomaisesti, sillä hyvin monesti palataan samaan kohtaan tapahtumia. Henkilöt ja näkökulmat vaihtuvat, mutta tapahtumat ovat ainakin teoriassa samat. Teksti on hyvällä tavalla jaarittelevaa, tarkkanäköistä ja osuvaa, koskettavaa ja hauskaa. Välillä äänessä on kaikkitietävä kertoja, välillä tapahtumia kuvataan kenen näkökulmasta milloinkin. Myös ajassa pompitaan edes takaisin ja osa tekstistä on vuoropuheluna eteneviä poliisikuulusteluja.

Ahdistunutta porukkaa teki saman kuin Mies joka rakasti järjestystä aikoinaan: rakastuin näihin ihmisiin ja heidän tarinoihinsa. Tykkäsin tästä todella paljon ja monin paikoin pystyin samaistumaan kirjan pohdintoihin. Törmäsin jopa sellaiseen pätkään, jonka välttämättä olisin halunnut liittää tähän bloggaukseen, mutta näköjään en sitten malttanutkaan laittaa sille sivulle mitään merkkiä, joten olkoon. Kannattaa lukea koko kirja!