Jonathan Franzen: Epämukavuusalue
(The Discomfort Zone, 2006)
Siltala 2012, 245s.
Suom. Tero Valkonen
Jonathan Franzenin nimi on varmaankin tullut jo tutuksi kirjablogeja seuraaville. Minä en ole vielä kumpaakaan hänen suomennetuista romaaneistaan lukenut, mutta etenkin paljon hehkutettu Vapaus kiinnostaa.
Epämukavuusalue on omaelämäkerrallinen esseekokoelma. Franzen kertoo varsin rehellisen oloisesti perheestään, lapsuudestaan ja nuoruudestaan sekä eroon päättyvästä avioliitostaan. Franzen ei turhaan imartele itseään, vaan myöntää reilusti olleensa yksi niistä ei-suosituista oppilaista, jotka pukeutuivat äidin määräysten mukaan ja olivat opettajien suosiossa. Lukijalta ei voi jäädä huomaamatta, että Tenavat-sarjakuva, saksalainen kirjallisuus ja lintujen bongaus näyttelevät kukin merkittävää osaa Franzenin elämässä.
Jonkin verran lukunautintoa söi paikoitellen huolimaton käännös. Joitakin lauseita luin moneen kertaan ennen kuin tajusin, että vika on suomennoksessa, ei minun ymmärryksessäni. "Suhtautumiseni täytettyjen eläinten kokoelmaani alkoi melkein olla ikäiselleni sopimaton" -lause töksäytti eniten. Ehkä kuitenkin on ollut kyse pehmoleluista...
Ihan kelpo kirja, ainakin Franzenista kiinnostuneille.
