Kutsumattomat vieraat

Sadie Jones: Kutsumattomat vieraat
(The Uninvited Guests, 2012)
Otava 2017, 291s.
Suom. Marianna Kurtto

Sternen kartanossa valmistaudutaan viettämään perheen vanhimman tyttären, Emeraldin, syntymäpäiviä. Juna-asemalta saapuvilla vierailla on kuitenkin järkyttäviä uutisia: lähistöllä on sattunut vakava junaturma. Loukkaantuneet matkustajat tuodaan kartanoon odottamaan jatkokuljetusta. Kartanon emäntä ei ota onnettomuudesta selvinneitä kolmannen luokan matkustajia avosylin vastaan, vaan pyrkii pysymään mahdollisimman loitolla heistä. Muita matkustajia myöhemmin ovelle ilmaantuu vielä yksi junamatkustaja, huonosti käyttäytyvä mutta yläluokkaiselta näyttävä Travesham-Beecher, joka näyttää tuntevan kartanon emännän entuudestaan. Syntymäpäiviä yritetään juhlia kaikesta huolimatta, mutta levottomiksi käyvät matkustajat ja perheen nuorimman tyttären talon yläkertaan kuljettama poni aiheuttavat liikaa häiriöitä.

Sadie Jonesin uusin suomennettu teos on hyvin englantilainen kartanoineen kaikkineen. Pidin todella paljon tarinan miljööstä ja kauhuelementeistä. Sitä kirjan takakannessa ylistettyä mustaa komediaa en tästä kovin paljoa löytänyt, vaikka toki vastahakoisen ponin saaminen alakertaan oli tavallaan hassua. Enemmän kuitenkin pidän tätä sellaisena mietona kauhutarinana, joka ei liikoja pelota, mutta viihdyttää kyllä.

Henkilöt jäivät hieman etäisiksi, mutta en kokenut sitä mitenkään häiritseväksi. Tyyliltään Kutsumattomat vieraat on hyvin erilainen kuin aiemmin lukemani Kotiinpaluu, kevyempi. Ei tämä aivan vuoden huippukirjoihin nouse, mutta ei tämän lukeminen myöskään harmita ollenkaan.

Kotiinpaluu

Sadie Jones: Kotiinpaluu
(The Outcast, 2008)
Otava 2016, 355s.
Suom. Marianna Kurtto

Sadie Jonesin esikoisteos ja toinen suomennettu kirja, Kotiinpaluu, on kerta kaikkiaan huikea. Ennen lukemista kansikuva näytti minusta onnellisen raukealta, jälkikäteen mielikuvat ovat kaukana siitä.

Kirjan alussa 19-vuotias Lewis palaa kotiin oltuaan kaksi vuotta vankilassa. Lyhyen prologin jälkeen palataan ajassa 12 vuotta taaksepäin ja lukijalle paljastuu vähitellen, millaista Lewisin elämä oli ennen vankilatuomiota ja millaista sen jälkeen.

Minulle Kotiinpaluun lukeminen oli todella ahdistavaa. Lewisin kasvuympäristö on monella tapaa kieroutunut ja onnellisen elämän kulisseja pidetään pystyssä veren maku suussa. Kuten kirjan kansiliepeessäkin sanotaan, "kulissit merkitsevät enemmän kuin inhimillisyys". Lewisin tarina on rankka, surullinen ja sietämättömän epäreilu. Harvoin törmää kirjaan, joka on näin vähäeleinen mutta silti piinaava.

Vaikka näköjään kuvaan lukukokemusta negatiivissävytteisillä adjektiiveilla, Kotiinpaluu oli kuitenkin huikea kirja. Jonesin kerronta on todella taitavaa ja Marianna Kurton suomennos aivan ihanteellista. Upea kirja, jota ei todellakaan arvaisi kirjoittajan esikoiseksi.