 |
| Magdalena Hai: Kolmas sisar Otava 2018, 555s. |
Jos kaipaatte luettavaksenne hyvää fantasiaa, niin kannattaa tarttua Magdalena Hain uusimpaan kirjaan, Kolmas sisar. Royaumen aikakirjat -sarjan aloittava teos on runsas, harkittu, hallittu ja mukaansatempaava olematta millään tavalla sotkuinen tai työläs. (No okei, hahmojen ja paikkojen nimissä on
Jokaisella noidalla on oma laulunsa. Laulu määrittelee sen, kuka ja millainen noita on. Kun Royaumen valkoisen noidan tyttären, Cielin, on aika saada oma laulunsa, on edessä järkytys: laulujen peili on tyhjä. Lauluttoman noidan asema on hirvittävän huono, joten Ciel pakenee parhaan ystävänsä Lunen kanssa Maahan, jossa heidät ottaa suojiinsa Lyceumin Rehtori. Nuoret noidat yrittävät sopeutua uuteen maailmaan, uusiin ihmisiin (joista suuri osa ei ole ihmisiä senkään vertaa kuin Lune ja Ciel itse) ja samalla löytää paikkansa ja roolinsa.
Olen ihan haltioissani tästä kirjasta. Luin tätä melkein ahnehtien ja oikein ärsytti, kun välillä oli pakko huolehtia velvollisuuksista. Nurmikkokin oli pakko leikata ja koska halusin käyttää senkin ajan mieluummin Kolmannen sisaren kanssa näpsäyttelin sen Storytelistä kuunteluun. Mutta kylläpä onkin huomattavasti hankalampaa yrittää löytää äänikirjasta se kohta, johon on paperikirjassa päässyt, kuin päin vastoin! Vähän tuli kuunneltua uudestaan jo kertaalleen luettua, mutta eipä tuo haitannut.
Pidän tästä Hain luomasta maailmasta, joka on sekä tuttu että vieras. Pidän näistä hahmoista, joissa on monipuolisuutta ja persoonallisuutta ja joista jokainen ottaa luontevasti paikkansa tarinassa. Tykkään tästä taikuuden ja magian määrästä, samoin kuin siitä että tarinaan mahtuu myös rakkausjuttuja.
Huikea alku sarjalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti