Mike Pohjola: Sinä vuonna 1918 Gummerus 2018, 517s. |
Useimmiten lukiessa sitä eläytyy johonkin hahmoon niin, että kokee olevansa tapahtumien keskiössä. Mike Pohjolan Sinä vuonna 1918 -kirjassa lukija todellakin on se päähenkilö, jonka tarinaa seurataan. Tarinan alussa kirjan päähenkilö, eli lukija itse, on kaupattavana huutolaislapseksi. Lukijan on valittava viidestä vaihtoehdosta ja tarina voi siis jatkua viidellä eri tavalla.
Rakastin lapsena Taistelupeli-kirjoja, joissa sai itse vaikuttaa tarinan kulkuun. Tämä rakenne on kuulemma immersiivistä kirjallisuutta, jota Pohjolan kirjakin siis edustaa.
Luin tämän neljä kertaa ja täytyy sanoa, että minun valintani eivät olleet parhaita mahdollisia, eikä kyllä arpaonnikaan suosinut. Kahdesti kuolin jo lapsena, kerran vankileirillä espanjantautiin ja kerran minut teloitettiin sisällissodan alkumetreillä.
Kirjan idea on loistava! Tarinavaihtoehtoja on ties kuinka suuri valikoima, joten kirjan lukee mielellään useamman kerran. Aion itsekin yrittää vielä kerran, jos vaikka säilyisin hengissä... Hieman lukukokemusta häiritsi muutama epäjohdonmukaisuus, kun tarina ei aina tuntunut jatkuvan saumattomasti. Kerran törmäsin väärin numeroituun vaihtoehtoon (mutta onnistuin plaraamalla löytämään oikean kohdan) ja yhdessä valintatilanteessa olivat uusien "kappaleiden" numerot jääneet kokonaan pois. Harmillisia tällaiset virheet, mutta hyvin niiden kanssa lopulta selvisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti