Kayn poppakonstit

Adam Kay: Kayn poppakonstit
Art House 2022, 405s.
Kuvitus: Henry Paker
Suom. Ari Jaatinen

 

Kayn poppakonstit on hauskinta, mitä olen lukenut aikoihin!
Kay on koonnut yksiin kansiin lääketieteen historian, joskaan yhteen kirjaan ei luonnollisesti mahdu kuin pieni osa kaikesta siitä, mitä kaikkea (hullua) vuosituhansien aikana on keksitty ja kokeiltu.

Kirja on jaettu lukuihin, joissa käsitellään esimerkiksi aivoja, ruoansulatusta, keuhkoja, luita ja genetiikkaa. Jokaisen luvun lopusta löytyy tulevaisuutta ennustavan robotin näkemyksiä, no, lääketieteen tulevaisuudesta kyseisellä saralla, sekä jokin mielenkiintoinen entisaikojen hoito-ohje tms. Esimerkiksi jos olet ihastunut johonkuhun jonka toivoisit ihastuvan sinuun, kirjasta löytyy ohje siihen, miten näppärästi tämä tapahtuu. Tarvitset vain ihastuksesi kakkaa, vähän tulta ja sen jälkeen pitäisi vielä päästä puhaltamaan poltetusta kakasta tehty jauhe sen ihastuksen naamalle.

Kay kyllä käsittelee asioita sinänsä vakavasti, mutta kuitenkin runsaalla huumorilla höystettynä. Henry Pakerin kuvitus on aivan loistava huumorintäydentäjä ja asioiden havainnollistaja. Hihittelin ja naurahtelin tätä lukiessa aika paljon, mutta vielä enemmän kertoilin kenelle tahansa lähellä olevalle henkilölle jännittäviä faktoja, joista juuri luin "eräästä lääketieteen kirjasta".

Kayn poppakonstit sopii kaikenikäisille lääketieteestä, historiasta ja varsinkin lääketieteen historiasta kiinnostuneille lukijoille.

Kayn anatomia

Adam Kay: Kayn anatomia
Tosi hauska (ja tosi ällöttävä) kirja ihmisruumiista
Art House 2021, 394s.
Kuvitus: Henry Paker
Suom. Ari Jaatinen

 

Adam "Kohta voi vähän kirpaista" Kay on kirjoittanut aivan mainion tietokirjan ihmiskehosta! Kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, mutta kirja sopii mainiosti myös aikuisille.

Kay onnistuu käsittelemään ihmisen anatomian ihosta sisäelimiin, hiuksista luihin ja lihaksiin, suolistosta lisääntymiseen, elämään ja kuolemaan sekä pöpöihin alle 400 sadassa sivussa. Teksti on informatiivista ja sopivan yksityiskohtaista antaakseen paljon tietoa, mutta olematta silti kuivakkaa. Ylipäätään Kayn huumori ja kuvittaja Henry Pakerin tyyli tekevät lukemisesta hauskaa: harva tietokirja saa lapsen hykertelemään naurusta melkein joka aukeamalla ja lukemaan pätkiä ääneen. "Hyyyyiiiiii! Äiti! Kuuntele tätä!" -huudahdus olikin minulle selvä merkki siitä, mikä kirja on luettavana.

Eri osioiden lopuksi Kay vastaa muutamiin kysymyksiin, jonka jälkeen vuorossa on faktaa vai kakkaa -osio. Näiden osioiden ansioista opin, ettei viiden sekunnin sääntöä kannata noudattaa, vaan pudonnut ruoka on menetetty sillä sekunnilla, kun se koskee lattiaan/maahan sekä sen, ettei pissa oikeasti lievitä meduusan piston polttelua, vaan saattaa jopa pahentaa tilannetta.

Kirja on niin tuore, että pöpö-osuudesta löytyy tietoa myös koronaviruksesta!

Kayn anatomia vastasi (suuria) odotuksiani täydellisesti ja suosittelenkin sitä ihan kaikille viihdykettä kaipaaville. Viihtyessäsi saatat myös oppia jotakin hyödyllistä.

 

 

Kolme yövuoroa jouluun on

 

Adam Kay: Kolme yövuoroa jouluun on
Art House 2020, 130s.
Suom. Ari Jaatinen

 

Lääkäristä koomikoksi ryhtyneen Adam Kayn tuoreessa kirjassa päästään tirkistelemään lääkäreiden arkea, tällä kertaa joulunpyhinä. Juuri mikään ei poikkea tavallisesta, sillä työntekijöitä on silloinkin niukasti asiakasmäärään nähden ja työajat pääasiassa suuntaa-antavia. Mutta ainakin siellä täällä on muutama joulukoriste ja jostain saattaa kantautua jopa paikallisten lasten rouheasti esittämiä joululauluja.

Kolme yövuoroa jouluun on on ohkainen kirjanen, jonka jopa lääkärit saattavat ehtiä lukea joulun aikana. Paitsi jos ovat töissä. Kay kertoo muun muassa potilaasta, jota ambulanssin oli pitänyt odottaa viisi minuuttia, koska tämä oli halunnut pukeutua parhaimpiinsa ja pestä hampaansa ennen lähtöä (siltä varalta, että hän olisi tarvinnut tekohengitystä).

Koska Kay tosiaan erikoistui synnytyksiin ja naistentauteihin, tästäkin kirjasta löytyy ns. alapääjuttuja. Kuten sellainen, että potilaalla oli selkeästi raju hiivatulehdus, jossa oli kuitenkin epätavanomaisia kynsilakkahileitä muistuttavia asioita. (Ihan kaikki pitkulainen esineistö ei sovi masturboimiseen!) Ja sellainen tapaus, jossa potilas oppi olevansa allerginen pähkinöille myös alapäästään.

Sunnuntai, 26. joulukuuta 2004

Täydet pisteet nukutuslääkärille, jonka rintamerkissä luki "Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu".

Tämä sievä pieni kirjanen sopii mainiosti kaikille, jotka haluavat nauraa omituisille asioille. Kirjan maltillisen sivumäärän takia se ei yllä viihdyttävyydessään aivan edeltäjänsä tasolle, mutta mitäpä tuosta. Suosittelen siis lämpimästi, myös joululahjahankinnaksi!

Kay on muuten koonnut kirjansa loppuun lopputekstit, mikä on aivan mahtava idea! Toki sitä tietää, että kirjan tekemisessä on mukana muitakin kuin kirjailija, mutta eipä sitä ihmismäärää hahmota ellei asiaa avata. Kay toivoo lopputekstien yleistyvän normaaliksi käytännöksi ja minä kyllä kannatan tätä ideaa.

Kohta voi vähän kirpaista

Adam Kay: Kohta voi vähän kirpaista
Nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat
(This is Going to Hurt: Secret Diaries of a Junior Doctor, 2018)
Art House 2019, 269s.
Suom. Ari Jaatinen

Jos satut olemaan brittiläinen lääkäri (tai sairaanhoitaja) ja sinulla on siksi hyvin rajatusti vapaa-aikaa, säästän aikaasi ja totean heti alkuun, että tässäpä lukemisen arvoinen kirja! Ja vieläpä kamalan hauska! Paitsi välillä ihan kaikkea muuta kuin hauska, mutta silti sellainen, josta puhuu töissä kaikilla kahvitauoilla, joita näillä brittilääkäreillä ei kyllä edes ole.

En tiedä yhtään, kuinka eri- tai samanlaista on arki suomalaisessa sairaalassa verrattuna Iso-Britannian julkisen puolen sairaaloihin, mutta toivon että Suomessa tilanne olisi edes vähän inhimillisempi. Adam Kay irtisanoutui lääkärintoimestaan vuonna 2010, kuuden työntäyteisen vuoden jälkeen. Työajat olivat lähinnä muodollisuuksia, sillä viikossa työtunteja kertyi jopa 97. Palkassa nämä tunnit eivät toki näkyneet, vaan lääkärin todellinen tuntipalkka oli vain hitusen parempi kuin Mäkkärin rivityöntekijällä. (Käytän tässä imperfektiä, vaikka tilanne tuskin on ainakaan merkittävästi parantunut Kayn työvuosista.)

Työolosuhteet olivat periaatteessa hyvät, mutta työmäärä järkyttävän kohtuuton. Kay suuntautui synnytyksiin ja gynekologiaan, joten päiväkirjamerkinnät keskittyvät enimmäkseen näihin aiheisiin. Kaylta löytyy muuten selkeä käytännön vinkki lantionpohjan lihasten treenaamiseen kaikille, jotka eivät ole ihan varmoja, kuinka noita lihaksia olisi syytä harjoittaa:

"Kuvittele olevasi ammeessa, joka on täynnä ankeriaita, etkä tahdo yhdenkään pääsevän sisään."

Olen kärsinyt turhauttavasta lukujumista, mutta tämän kirjan hotkaisin vauhdilla. Nauroin välillä ääneen, enimmäkseen siksi että Kayn kertomat tapaukset olivat hauskoja. Tai jos eivät aina hauskoja, niin helposti ymmärrettäviä ja jossain määrin samastuttavia.

"Lauantai, 30. kesäkuuta 2007

Lehdessä oli uutinen sairaalan vahtimestarista, joka vangittiin, koska hän oli toiminut viimeiset pari vuotta valelääkärinä. Pääsin juuri sen sortin vuorosta, että jäin miettimään, pääsisinkö pälkähästä, jos teeskentelisin vahtimestaria."

Ehkä en suosittelisi tätä raskaana oleville, varsinkaan jos raskauteen liittyy jotakin ylimääräisiä riskitekijöitä, mutta noin muuten kyllä kaikille (mustankin) huumorin ystäville. Tosin sellaisen varoituksen annan kaikille, että kirjan lopussa selviää syy sille, miksi Kay lopetti lääkärinuransa, eikä se syy ole ollenkaan hauska. Mutta sentään tässä suomenkielisessä painoksessa on ikään kuin loppukevennyksenä jonkin verran ensimmäisestä painoksesta poistettuja merkintöjä, jotka hieman pehmittävät karuutta.

"Maanantai, 7. heinäkuuta 2008

Hälytys synnytyssaliin. Aviomies pelleili synnytyspallon päällä ja kaatui, halkaisten kallonsa lattiaan."