The wonderful world of ladybird books for grown-ups

Jason Hazeley & Joel Morris:
The wonderful world of ladybird books for grown-ups
Penguin Random House UK 2018, 224s.

 

Rakastan pöhköä huumoria ja sitä tämä kirja tarjoaa yllin kyllin!

Tämä A4-kokoinen The wonderful world of ladybird books for grown-ups oli kertakaikkisen täydellinen kirja. Kyseessä on ikään kuin fiktiivisten kirjojen esittelykirja. Toki näitä Ladybird books for grown-upseja on ihan oikeastikin julkaistu (omasta hyllystä löytyy kaksi), mutta tähän kirjaan on koottu julkaisemattomia kirjaideoita. Esiteltävät kirjat on jaettu kahdeksaan alaryhmään, kuten at work; at home; coping; not coping ja giving up. Kukin osio alkaa pienellä tekstiosuudella ja sitten päästäänkin itse kirjojen pariin.

Teoksessa hyödynnetään aitoja Ladybird-sarjan kuvituksia, joille on keksitty uudet nimet tai kuvatekstit. Joistakin kirjoista on tehty muutama esimerkkisivu. Lisäksi kirjoilla on eri "alaotsikoita", kuten places we go (Upstairs, Ibiza jne), people at work (Chris Evans, The Hitman), how it works (The teenager) ja read it yourself (erinäisiä klassikkoja, mm. kaikki James Bond -kirjat).

Tätä kirjaa on mahdotonta saada kuulostamaan riittävän hyvältä! Rakastuin tähän aivan täysillä ja nauraa kaakatin ääneen toistuvasti. Vanhin lapsi turhautui siihen, että jatkuvasti halusin näyttää jonkun valtavan hauskan jutun. En ymmärrä! :D

Haluaisin hirveästi laittaa tähän erinäisiä kuvia kirjasta, jotta saisitte paremman käsityksen sisällöstä, mutta tekijänoikeussyistä en niin tee. Mutta rohkaisen googlaamaan, koska netistä kyllä löytyy mainioita esimerkkejä.

The thrilling adventures of Lovelace and Babbage

Sydney Padua: The Thrilling adventures of Lovelace and Babbage
The (mostly) True story of the first computer
Penguin Random House 2015, 317s.

En enää edes muista milloin ostin itselleni joksikin lahjaksi (synttäri? joulu?) tämän Sydney Paduan mainion sarjakuvakirjan, joka kertoo enimmäkseen tositarinan siitä, kuinka Ada Lovelace kirjoitti tiettävästi maailman ensimmäisen tietokoneohjelman.

Tämä tiukasti totuudessa pysyvä tarina on vain parinkymmenen sivun mittainen, mutta ihan hirvittävän mielenkiintoinen. Padua on todella paneutunut sekä Lovelacen että Charlie Babbagen, analyyttisen koneen eli tietokoneen esi-isän keksijän, elämänvaiheisiin ja on ujuttanut ala- ja loppuviitteisiin runsaasti sellaista tietoa, jota on ollut vaikea ujuttaa sulavasti osaksi sarjakuvaa.

Kun tositarina on kerrottu, Padua siirtyy hyödyntämään rinnakkaistodellisuutta. Todellisuudessahan Babbage ei koskaan saanut rakennettua analyyttistä konettaan, vaan kone oli olemassa vain paperilla. Rinnakkaistodellisuudessa analyyttinen kone on fyysisesti olemassa ja toiminnassa ja yhdessä Lovelace ja Babbage kokevat erinäisiä seikkailuja.

The thrilling adventures of Lovelace and Babbage on kerta kaikkiaan ihastuttava kirja! Sarjakuvana tämä olisi varmasti parhaimmillaan toisella lukukerralla, kun alaviitteet eivät vaatisi niin kovasti paneutumista ja voisi antaa tarinan viedä. Vaikka etenkin tekninen sanasto tuotti minulle ongelmia, enkä todellakaan voi väittää ymmärtäneeni analyyttisen koneen toiminta-ajatusta, tunnen silti oppineeni jotakin. Esimerkiksi sen, että Napoleon III:n vaimon kertoman mukaan kuningatar Viktoria ei koskaan katsonut taakseen selvittääkseen tuolin sijainnin, vaan istahti mihin halusi ja lakeijat tai muut palvelijat pitivät huolen siitä että tuoli ilmestyi tarvittavalle paikalle!