J.K. Rowling: The Tales of Beedle the Bard
Bloomsbury 2008, 108s.
The Tales of Beedle the Bard (Siuntio Silosäkeen tarinat) on jostakin syystä odottanut lukemistaan hyvin kauan. Toki se kiinnosti heti ilmestyessään, kuten aika lailla kaikki muukin Harry Potteriin liittyvä. Kirjan taustoista voi lukaista vaikka wikipediasta, joten en lähde tarkemmin kertaamaan sen syntyhistoriaa.
Tämä pieni velhomaailman satukirja pitää sisällään viisi satua ja Albus Dumbledoren pohdintoja niistä. Sadut ovat oikein kivoja ja sopivan taikamaailmaisia. Viimeinen tarina, The Tale of the Three Brothers, on toki merkityksellisin Pottereita silmällä pitäen, mutta suosikkini oli kyllä Babbity Rabbity and her Cackling Stump. Olen tylsä, enkä aio kertoa sadusta nimeä enempää, sillä nämä ovat niin lyhyitä juttuja että nopeasti tulee referoitua koko kertomus.
Satujen lyhyys oli hiukan ankeaa. Tai ehkä suurempi ongelma olikin Dumbledoren jaarittelut ja pohdinnat satujen välissä, ne kun tahtoivat venyä ja venyä. Edes kuvitteelliset teoreettiset kirjallisuuspohdinnat eivät näköjään jaksa kiinnostaa minua.
The Tales of Beedle the Bard on ihan kiva pikku kirjanen, jonka uskon pääsevän enemmän oikeuksiinsa silloin, kun sen lukee samaan aikaan Pottereiden kanssa tai heti niiden jälkeen.
