Minulle joulu on aina ollut enemmän tonttuja kuin enkeleitä. Mauri Kunnaksen Suomalainen tonttukirja tarinoineen on tuttu jo lapsuudesta samoin kuin kirjaan perustuva Välikaton Feetun tonttulevykin. Kuuntelimme Feetua kasetilta uudestaan ja uudestaan, vuodesta toiseen, mutta en muista että olisin kyllästynyt tippaakaan. Ja miksi ihmeessä olisin kyllästynytkään, niin monenlaisia tonttuja kirja ja levy pitävät sisällään! Suosikkini oli lapsena Saunatonttu Nippe Nokinokka ja kyllä se jaksaa hymyilyttää vieläkin. Jossakin vaiheessa tuo (LP:ltä nauhoitettu) kasetti joutui hukkaan eikä pienen painoksen levyä saanut enää mistään.
Viime vuonna innostuin pitkän tauon jälkeen etsimään Feetu-levyä, koska uskoin omien lasten ihastuvan siihen. Miten mahtavalta tuntuikaan, kun Tonttulevy löytyi helposti nettikaupasta - ja vieläpä CD:nä. (Tai sisko sen oikeastaan taisi löytää.) Nyt Feetua kuunnellaan jälleen uudestaan ja uudestaan, enkä edelleenkään huomaa kyllästymisen merkkejä. Kirjan tarinoita lapset eivät ole innostuneet kuuntelemaan, mutta kirja on silti ahkerasti selattavana: sieltä valitaan kuva ja sitten lauletaan yhdessä siihen kuuluva laulu.
Vaikka Suomalainen tonttukirja ei ole varsinaisesti jouluinen kirja, kuten ei Välikaton Feetun tonttulevykään joululevy, minä yhdistän molemmat juuri jouluun. Kirjaa suosittelen ihan kaikille ja tonttulevyä ainakin lapsiperheille. :)
