Fannie Flagg: A Redbird Christmas

Fannie Flagg: A Redbird Christmas

Chatto & Windus 2004, 207s.

Paistetut vihreät tomaatit on yksi kaikkien aikojen suosikkielokuvistani ja pidin kirjastakin todella paljon. Olenkin jo pitkään halunnut lukea lisää Flaggin kirjoja ja vaikka A Redbird Christmas ei likikään Tomaattien tasolle yllä, tykkäsin tästäkin.

Oswald T. Campbell on 52-vuotias toipuva alkoholisti, joka saa vuosittaisella lääkärikäynnillään kuulla hätkähdyttäviä uutisia. Keuhkolaajentuma on sen verran kriittisessä vaiheessa, ettei Oswald tule selviämään enää yhdestäkään Chicagon hyytävästä talvesta. Lääkäri suosittelee pikaista maisemanvaihdosta, mieluiten jonnekin lämpimään ja mahdollisimman saasteettomaan ympäristöön. Varsin pian Oswald on asettunut pieneen Lost Riverin kylään, Alabamaan.

Lost Riverin asukkaat ovat herttaisia ja välittömiä ihmisiä. Kauppiallaa on lemmikkinään kesy redbird (kardinaali?), Jack, joka on varsin fiksu ja melkein koko kylän suosiossa. Erityisen tärkeä Jack on orvolle ja rammalle Patsy-tytölle, joka sulattaa kaikkien kyläläisten sydämet.

A Redbird Christmas on leppoisa ja herttainen kirja. Vähän lälly mutta miellyttävästi kerrottu tarina toi mieleen Maeve Binchyn vanhat kirjat. Jostakin syystä Flaggin kirjoja ei ole suomennettu, mutta tämä löytyy jostakin Valittujen palojen kirjavalioista nimellä Punaisten lintujen joulu.

Englanniksi lukeminen on muuten joskus erityisen hauskaa uusien sanojen ansiosta. Illalla hihittelin kovasti seuraavalle lauseelle: "-- each evening as the sun went down, the mullet started jumping and splashing around in the river, almost as if they too were happy spring was here."  Vaikka toki tajusinkin, että kyseessä on jonkin sortin kala, ajatus kevään villitsemästä takatukasta hyppimässä joessa toi ylimääräistä hupia. :)

Osallistun tällä kirjalla Satun luettujen Minihaasteeseen 2/12: Toinen tapaaminen.

Suuri tonttukirja ja joulun satoa

Rien Poortvliet & Wil Huygen: Suuri tonttukirja

((Leven en werken van de kabouter, 1976)

WSOY 2009, 226s.

Suom. Panu Pekkanen

Minulla on tapana ostaa itselleni jokin joululahja(kirja) ja muutama vuosi sitten hankin tämän lapsuudesta tutun Suuren tonttukirjan. Lapsena keskityin ihailemaan upeita kuvia, mutta nyt maltoin lukea ihan kaikki tekstitkin.

Kirjassa kerrotaan tonttujen historiasta ja tavoista, esitellään eri tonttulajeja niiden levinneisyyttä. Jo lapsena minua viehättivät eniten jutut itse tontusta: koko, ikä, pukeutuminen ja erityisesti asuminen. Täällä kustantajan sivuilla olevassa lukunäytteessäkin pääsee ihailemaan tonttujen kodin läpileikkausta. Tonttujen kodeissa yksi tärkeimmistä huoneista on vessa. WC-istuin on koristeltu huolellisesti pikkutarkoin kaiverruksin ja aina asioilleen mennessään tontut laittavat soimaan soittorasian, jonka musiikki kertoo muille tontuille vessan olevan varattu. Tuon laulun sanoja ei koskaan lauleta, mutta ne menevät näin:

"Taas sointi soittorasian ilmoittaa tietyn asian.

Ja kun sen soitto kajahtaa, niin häiritä ei kukaan saa.

Se joka odottamaan jää ei malttiaan saa menettää.

Kun itse istut ähkien, ei kukaan tule kesken sen.

Voikukkateetä juoda voit, kun hiljaksiin näin askaroit."

Suuressa tonttukirjassa parasta ovat edelleen kuvat. Luonto on näissä kuvissa edukseen, eikä yksityiskohdissa ole kitsasteltu. Teksti taas tuntui usein kovin höttöiseltä ja sisällöttömältä, mutta toisaalta pidän siitä, että osa tekstistä on kirjoitettu käsin. Kokonaisuutena Suuri tonttukirja on kuitenkin kiistämättä hieno kirja niin lapsille kuin aikuisillekin.

Lopuksi haluan näyttää teille, mitä sain joulupukilta! :)

Stephen Fry: The Hippopotamus

Tommy Lee with Anthony Bozza: Tommyland

Jamie Ford: Hotelli Panama

Vesa Anttonen (toim.): Wagnerin olutkirja

Siellä kirjapinon päällä nököttää kaunis pino nuorimman siskon tekemiä Ex Libriksiä, joista tykkään tosi paljon. (Kiitos, H!) Nyt kun vielä osaisin päättää, mitkä kirjat ovat Ex Libriksien arvoisia... :)

Suomalainen tonttukirja ja ihan paras joulu-CD

Minulle joulu on aina ollut enemmän tonttuja kuin enkeleitä. Mauri Kunnaksen Suomalainen tonttukirja tarinoineen on tuttu jo lapsuudesta samoin kuin kirjaan perustuva Välikaton Feetun tonttulevykin. Kuuntelimme Feetua kasetilta uudestaan ja uudestaan, vuodesta toiseen, mutta en muista että olisin kyllästynyt tippaakaan. Ja miksi ihmeessä olisin kyllästynytkään, niin monenlaisia tonttuja kirja ja levy pitävät sisällään! Suosikkini oli lapsena Saunatonttu Nippe Nokinokka ja kyllä se jaksaa hymyilyttää vieläkin. Jossakin vaiheessa tuo (LP:ltä nauhoitettu) kasetti joutui hukkaan eikä pienen painoksen levyä saanut enää mistään.

Viime vuonna innostuin pitkän tauon jälkeen etsimään Feetu-levyä, koska uskoin omien lasten ihastuvan siihen. Miten mahtavalta tuntuikaan, kun Tonttulevy löytyi helposti nettikaupasta - ja vieläpä CD:nä. (Tai sisko sen oikeastaan taisi löytää.) Nyt Feetua kuunnellaan jälleen uudestaan ja uudestaan, enkä edelleenkään huomaa kyllästymisen merkkejä. Kirjan tarinoita lapset eivät ole innostuneet kuuntelemaan, mutta kirja on silti ahkerasti selattavana: sieltä valitaan kuva ja sitten lauletaan yhdessä siihen kuuluva laulu.

Vaikka Suomalainen tonttukirja ei ole varsinaisesti jouluinen kirja, kuten ei Välikaton Feetun tonttulevykään joululevy, minä yhdistän molemmat juuri jouluun. Kirjaa suosittelen ihan kaikille ja tonttulevyä ainakin lapsiperheille. :)