Colm Tóibín: Brooklyn
(Brooklyn, 2009)
Tammi 2009, 313s.
suom. Kaijamari Sivill
Tämä kirja on ollut näyttävästi esillä blogeissa kutakuinkin ilmestymisestään asti. Arviot ovat olleet pääsääntöisesti ylistäviä ja luonnollisesti lukijan odotukset ovat silloin korkealla. Tarina nuoren irlantilaistytön muutosta amerikkaan 50-luvulla on jo ideana sellainen, että pakkohan tähän on rakastua.
Eilis asuu Irlannissa äitinsä ja isosiskonsa Rosen kanssa. Perheen isä on kuollut muutama vuosi sitten ja pojat ovat muuttaneet töiden perässä Englantiin. Tulot ovat pienet, ainoastaan Rosella on kokopäivätyö. Vähän kuin huomaamattaan Eilis huomaa olevansa muuttamassa Brooklyniin. Siellä odottaa alivuokralaishuone ja työ paikallisessa kaupassa. Sopeutuminen uuteen kaupunkiin ei ole helppoa. Päivät täyttyvät töistä ja pian myös kirjanpitäjän opinnoista. Eilis tapaa hurmaavan nuoren miehen, Tonyn, ja elämä alkaa jo tuntua hyvältä, kun Irlannista saapuu suruviesti ja Eilisin on matkustettava kotiinsa.
Minulle Brooklyn oli iso pettymys. Yleensä eläydyn kirjaan kuin kirjaan helposti. Henkilöt tuntuvat läheisiltä, vaikka kaikista en aina pidäkään. Brooklynissa en tykännyt oikein kenestäkään! Paitsi Tony vaikutti mukavalta mieheltä. Etenkin Eilis ärsytti valtavasti! Ymmärrän kyllä, että nuori tyttö voi olla helpostikin ympäristön ja olosuhteiden vietävissä, mutta herranen aika, kyllä nyt joku oma tahto pitäisi löytyä. Eilis vaikutti myös rasittavan lattealta tunne-elämässään. Minulle jäi arvoitukseksi, miksi Eilis tapaili Tonya, sillä mitään ihastumisen tai varsinkaan rakastumisen tunteita en tavoittanut.
Lisäksi suomennoksessa oli muutama omituinen virhe. Joskus virheet on helppo jättää omaan arvoonsa, joskus taas niihin kompastuu kunnolla, kuten vaikkapa tähän: "Eilis huomasi että äiti käveli hitaasti, ylpeän ja arvokkaan oloisesti vilkuilematta oikealle eikä vasemmalle --". Jos nämä muutamat virheet jättää huomioimatta, niin olihan Brooklynin kieli sujuvaa ja helppoa luettavaa, mutta minä en osannut näitä sivuuttaa.
Voi blaah. Ehkä olisin pitänyt tästä kirjasta enemmän ilman niitä huikeita ennakko-odotuksia. Toisaalta luulen, että kirja kärsi myös siitä, missä välissä sen luin. Kesken kirjan sain nimittäin postissa sellaisen teoksen, jota en uskaltanut odottaa vielä aikoihin ja jonka pariin halusin päästä mahdollisimman pian. Mutta jopa nämä olosuhteet huomioonottaen antaisin Brooklynille korkeintaan kaksi ja puoli tähteä, jos tähtiä jakelisin.
