S. J. Watson: Kun suljen silmäni
(Before I Go to Sleep, 2011)
Bazar 2012, 385s.
Suom. Laura Beck
Kun ensimmäisen kerran kuulin tästä kirjasta, siitä tuli mieleen kaksi elokuvaa: Memento ja Aina eka kerta. Näitä elokuvia ja tätä kirjaa yhdistää se, että niistä jokaisessa on päähenkilö, joka ei pysty muodostamaan uusia pysyviä muistoja vaan unohtaa yön aikana edellispäivän tapahtumat.
Kun suljen silmäni kertoo Christinestä, jonka jokainen päivä alkaa epätietoisuudessa. Kuka on tuo mies, jonka vierestä hän herää? Miksi peilikuva näyttäisi kuuluvan vanhemmalle naiselle? Mitä on tapahtunut ja miksi Christine ei muista elämästään kuin harvoja välähdyksiä? Christine alkaa pitää päiväkirjaa ja vähitellen hänelle herää uudenlaisia, pelottaviakin kysymyksiä.
Odotin tältä kirjalta vähän enemmän kuin mitä sain. Tunnelma on kyllä (suhteellisen) tiivis ja kerronta hyvää, mutta ei tämä nyt niin erikoinen ollutkaan. Tai ehkä luin tätä liian skarppina, kun hoksasin loppuratkaisun kirjan puolivälin paikkeilla, mikä luonnollisesti latistaa loppuhuipennusta.
Innostuneemman arvion pääsee lukemaan esimerkiksi Norkun blogissa, mistä löytyy linkkejä muihin arvioihin.
Kiinnostava idea kirjassa tosiaan, mutta ei nyt nouse omalle (muutenkin jo liian pitkälle) listalle. :-) Memento on hieno! Aina ekaa kertaa en olekaan tainnut nähdä.
VastaaPoistaPaula, Minäkin pidin Mementosta todella paljon! Harmi, ettei se voi tehdä yhtä suurta vaikutusta toista kertaa ;)
VastaaPoistaNo niin, Memento oli se elokuvan jonka nimeä en muistanut... Loppuratkaisu on tosiaan pongattavissa kirjasta, minua kiinnosti enemmän se kuinka Christine saavuttaa ratkaisun.
VastaaPoistaMemento on loistava ;). Minä tykkäsin tästä, vaikka toki loppuratkaisu olikin arvattavissa jo ennakkoon.
VastaaPoista