perjantai 23. huhtikuuta 2021

Kodittomien kaupunki

 

Annika Luther: Kodittomien kaupunki
Teos & Söderströms 2011, 237s.
Suom. Asko Sahlberg

Annika Lutherin Kodittomien kaupunki oli meillä lukupiirikirjana ja täytyy sanoa, että ilman tuota lukupiiristatusta olisin kyllä jättänyt tämän kesken.

15-voutias Lilja asuu perheensä kanssa Jyväskylässä. Eletään vuotta 2050 ja vedenpinta on noussut niin paljon, että esimerkiksi Helsinki on pääosin veden alla. Asiat ovat muuttuneet monin tavoin, eikä esimerkiksi matkustelu ole ollenkaan yhtä näppärää - tai edes luvallista - kuten nykyään (jopa koronatilanteeseen verrattuna siis). Lilja on täysin kypsynyt Jyväskylään ja hän hinkuu kovasti Helsinkiin, jossa tiettävästi asuu myös isän sisko, Sassa. Lilja saa vahingossa tietää salaisuuden, jonka voimalla hän karkaa kotoa ja päätyy lopulta Helsinkiin, jota asuttavat lähinnä intialaislähtöiset ihmiset.

No.
Odotin jännittävää seikkailua ja kutkuttavaa kurkistusta vedenalaiseen Helsinkiin.
Tulin kuitenkin lukeneeksi puuduttavan tarinan kiukuttelevasta teinistä asenteiltaan ja tietotasoltaan pahasti taantuneessa maailmassa, jossa ihmisiin viitataan muun muassa sanoilla mutanaama, vinosilmä ja läski.

Lilja on hahmona niiiiiiin ärsyttävä, että olisin toivonut hänen edes jollakin tavalla kehittyvän tarinan edetessä. Jos hän kehittyi, se jäi minun ärtymykseltäni huomaamatta. Sassa-tädin kohtalo on järkyttävä! Ei se, millaista elämää hän viettää, vaan miksi hänen elämänsä on sellaiseksi muotoutunut. Syy tulee hyvin selväksi, mutta se sivuutetaan kylmästi ja omanapaisesti.

Sitten on vielä kirjan prologi, joka ei tuntunut liittyvän yhtään mitenkään yhtään mihinkään.

En tiedä, onko kirja päässyt vanhentumaan harvinaisen nopeasti tai onko käännöksessä tapahtunut jotakin ikävää, mutta tällaisenan Kodittomien kaupunki oli oikeasti erittäin hämmentävä ja häiritsevä lukukokemus.

2 kommenttia:

  1. Voi harmi, että et pitänyt kirjasta. Kiinnostuin kovasti aiheesta, mutta nyt olen kahden vaiheilla. Todella jännittävä ajankuvaus vuodelle 2050. Helsinki on veden alla. Niinhän siinä käy, kun meren pinta nousee ilmaston lämpenemisen myötä.

    Koin ilmaston lämpenemisen seurauksia täällä Turussa jo 16 vuotta sitten, kun muutin tänne. Joulun aikana satoi kaatamalla vettä. Sataman terminaali oli autoparkkipaikkoja myöten veden alla. Autot lilluivat veden voimasta. Ihmiset olivat kuitenkin menossa laivamatkoilleen ja heidät vietiin laivaan soutuveneillä. Täällä ei ole kertaakaan ollut lunta jouluna, vaan yleensä silloin tarvitaan sateensuojaa. Tälle talvelle satoi harvinaista kyllä lumen helmikuussa. Ja se kesti 2 kuukautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, Toivon todella, että ihmiset havahtuisivat siihen, että nyt tarvitaan jo hyvinkin isoja muutoksia, että ilmastonmuutos saataisiin edes hidastumaan!

      Tässä kirjassa on tosiaan kiinnostava aihe, mutta toteutus ei toiminut. :/

      Poista