Näytetään tekstit, joissa on tunniste Henriikka Rönkkönen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Henriikka Rönkkönen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 18. marraskuuta 2016

Mielikuvituspoikaystävä

Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä
ja muita sinkkuelämän perusasioita
Atena 2016, 4h 50min
Lukija: Krista Putkonen-Örn

Henriikka Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita on kiinnostanut minua ilmestymisestään asti. Syitä on monia, mutta päällimmäisenä motiivina toimi huumori, jonka kuulin olevan hauskaa, suorasukaista ja määrällisesti runsasta.

Rönkkönen pitää (ymmärtääkseni suosittua) Sinkkublogia, joka antaa näköjään oikein hyvä käsityksen siitä, mitä kirjakin tarjoaa. Sinkkuutta lähestytään niin lujalla vauhdilla, että oikeastaan mitään lähestymistä ei edes tapahdu, vaan heti kättelyssä ollaan sängyssä potentiaalisen panokumppanin kanssa ja käsitellään niin ruskeat tiputteluvuodot kuin äskettäinen hiivatulehduskin.

Kansien väliin, tai minun tapauksessani hieman vajaaseen viiteen tuntiin, mahtuu aika paljon seksiä, puhetta seksistä, seksin ajattelemista, seurusteluhaaveita ja -haasteita. Rönkkönen käyttää varsin luontevasti pillun ja kyrvän kaltaisia sanoja, eikä muutenkaan vaivaudu etsimään söpöjä kiertoilmauksia. Välillä niitä olisin kyllä kaivannut, sillä ajoittain tuli sellainen olo, että sanavalinnoilla ikään kuin yritetään todistella mutkatonta suhtautumista mainittuihin ruumiinosiin ja -toimintoihin mutta lopputulos kuulostikin lähinnä teini-ikäisen uhoamiselta.

Äänikirjan lukijaksi Krista Putkonen-Örn oli ehdottomasti hyvä valinta. Hänen äänensä on miellyttävän vakaa ja hivenen tumma, ja lisäksi hän heittäytyy ja eläytyy juuri sopivasti. Kuuntelukokemus oli siis oikein miellyttävä. Vaikka kirja ei ole mitenkään pitkä, sitä ei ehkä olisi kannattanut kuunnella niin pitkissä pätkissä kuin itse sitä kuuntelin. Menoon ja huumoriin nimittäin turtuu ja pitkästyykin, jos samantyylistä tekstiä kuuntelee tunteja putkeen.

Mielikuvituspoikaystävä tarjosi sekä hyviä nauruja, että väsähtänyttä hymähtelyä. Viihdyttävä kirja, mutta kannattanee nauttia sitä maltillisissa osissa ettei kapea-alainen huumori aiheuta ähkyä.