Roald Dahl: Jali ja lasihissi
(Charlie and the Great Glass Elevator, 1972)
Art House 2000, 190s.
Suom. Päivi Heininen
Jalin ja suklaatehtaan jälkeen oli tietysti äärimmäisen luontevaa ottaa seuraavaksi iltasatukirjaksi tämä jatko-osa, Jali ja lasihissi. Jalin tarina jatkuukin heti siitä mihin viimeksi jäätiin, eli Jalin perheen kotoa, missä koko perhe Villi Vonkka mukaan luettuna ahtautuu lasihissiin ja aloittaa matkan suklaatehtaaseen. Ikävä kyllä matka ei sujukaan ihan mutkattomasti, vaan vahingossa lasihissi nousee aivan liian korkealle, linnunradalle asti. Siellä leijailee myös upouusi avaruushotelli, jonne Jali ja muut käyvät kurkistamassa. Avaruushotellia ei ole vielä avattu, mutta tyhjä se ei ole, sillä sen ovat vallanneet varsin karmeat matosoturit.
Kun muutamien täpärien tilanteiden jälkeen saavutaan jälleen takaisin maanpinnalle ja suklaatehtaaseen, ajaudutaankin uuden ongelman eteen. Jalin sängyssä makaavat isovanhemmat, eli kaikki muut paitsi isoisä Julius, innostuvat nimittäin aivan liikaa Villi Vonkan nuorentavista tableteista. Kaksi heistä muuttuu pikkuvauvoiksi, mutta isoäiti Joriinalle käy vielä huonommin, sillä hänestä tulee miinus.
Vauhdikasta menoa siis, välillä aika hurjaakin. Ei tämä aivan Suklaatehtaan veroinen kertomus ollut, mutta varsin mainio tarina joka tapauksessa. Poikia vähän hirvitti ne matosoturit, mutta eivät ne (onneksi!) yöunia kuitenkaan vieneet.
